Vuoden lyhin päivä alkaa olla toimitettu. Tästä eteenpäin valoa kohti!
Auringon laskiessa puoli neljän maissa oli upea väritys taivaalla, pakkasta -22 C.
On hienoa huomata, että on ollut jollekin tärkeä ja tullut sen tähden muistetuksi. Posti on kiikuttanut tai ystävät ovat ojentaneet pieniä muistamisia.
Kaikki kaunis viehättää minua kovin ja tässä esineessä se kiteytyy todeksi.
Käsityön harrastajia on useita ystävistäni joten tämä itse huovutettu rintarossi kyllä piristää minua ja asuani tulevina aikoina.
Pannunalunen tuli tarpeeseen mutta näin hienon itsehuovutetun laitan kyllä ensin seinälle.
Tomera tonttu tiirailee meidän joulupuuhiamme vitriinistä käsin, hienossa seurassa kristallilasien keskellä. Älä uskokaan, että raaskin tätä omin käsin valettua polttaa.
Ja sitten nämä iki-ihanat suklaat, oikein käsintehtyä Belgialaista. MMMMmmmmmm. Ei voinut olla avaamatta ja sittenhän siinä käy niin, että ne haihtuvat.....
Kirpparilöytö tämä korvo kuulema. Oma kukka-asetelma ja koristeena itsevirkatut lumihiutaleet. Mieluinen muistaminen tämäkin, sisällä vielä pussillinen makeisia ... tai ainakin äsken oli!
Mieheni valamat kynttilät. Herkkää ja kaunis ajatus. Minun kynttilänvaluyritykseni meni mönkään. Hän minun poissa ollessani sulatti epäonnistuneet möhkäleeni ja valoi ne uudestaan. Taitaa olla enemmän hänen lajinsa kuin minun. Minä pysyn langoissa ja kankaissa.
Amaryllikseni taitaa ennättää kukkaan pyhiksi, ajoitus kutakuinkin nappiin.
Omat jouluvalmisteluni ovat siivousta vaille valmiit mitä nyt pitää vielä yksi sukka neuloa ja kynsikkäälle pari. Vähän laatikoita paistaa ja jotain kahvin kaveriksi leipoa. Mutta eiköhän tämä tästä ala pikkuhiljaa jouluksi asettua.
Tervehtien Poutapilvi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei Sinä lukija! Odotan mielenkiinnolla kommenttejasi!!