Vertigo

 

Punainen on päivän väri. Tuossa aiemmin ompelin noita blokkeja näillä väreillä ja meinasin tehdä jotain "suurempaa". Niin se vaan kumminkin kääntyi että se suurempi työ sai tällä(kin) kertaa odottaa. Pikkulaukuksihan tämä sai muotoutua. Jos ei muuten niin vaikka väkisin. Mies sanoi että kuviosta tulee mieleen Hitchcockin Vertigo. Miten tuohon nyt suhtautuisi, nauraa vai suuttua, vai ollako ylpeä että osasin sellaisen tehdä. Noh, laukku on kumminkin nyt tässä.

 

Eestä ja takaa. Pikkusangat laitoin. Menee vaikka käskynkässä heiluen tai toilettilaukkuna. Mahtuu enemmänkin tavaraa pullistelemaan. Leveyttä on 35 cm ja korkeutta 22 cm. Pohjan mitta 8 cm.

 

Kokeilin myös tätä vetskarin ompelemista tuollain sisälle, vähän kun kassiin. Kuvassa vinksottaa vähän miten sattuu. Vetoketjun lipareet on omaa värjäämääni kangasta sillai rypistelemällä ja se lisää vielä tuota vinksahtanutta vaikutelmaa.

 

Sitten innostuin vielä kukkia pyöräyttelemään, ihan käsin ompelemalla. Se olikin ihan mukava työvaihe. Sisällä on pari taskua kummankin puolen. Saapi vähän erotella tavaroita mitä ikinä sinne sitten meneekin.

 

Tällaiset harmaat on maisemat tänään. Punainen piristää, ainakin minua. Kankaat on tilkkukurssilla värjättyjä kierrätyspuuvilloja. Joten ei hyvä häviä vaikka tästä tuli taas yhdenlainen kokeilu.

 

Omaa hauvelia minulla ei ole mutta laitan tyttäreni lemmikistä kuvan. Sain viime viikolla olla koira- kissa- ja talovahtina. Kissasta koetin saada kuvaa mutta se livahti oitis aitan alle. Koirimuksestakin oli vaikea saada minkäänlaista kunnon otosta kun se oli niin liikkuvaista sorttia. Hauskaa meillä oli frisbeetä heitellessä. Keväisessä metsässä aamutuimaan oli niin ihanaa lenkkeillä ja kuunnella lintujen sirkutusta.

 

 

Huhtikuisin terveisin

Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Taikinabatiikki - flour batic tutorial

 

 

Tähän tekniikkaan ihastuin oitis. Onnistuu kotioloissakin helposti. Vehnäjauhoja löytyy jokaisen kaapista. Väreinä olen käyttänyt Emo tuotannon pigmenttivärejä ja painoemulsiota. Näitä löytyy alan kaupoista ja täältä Kuopiosta suoraan tehtaalta!

 

Tässä kaikki yksinkertaisuudessaan. Kuvien kanssa vielä tarkemmin selitettynä. Havaintomateriaalia saa myös googlettamalla "flour batic".

 

1. Levitä kangas sanomalehti kerroksen päälle
2. Tee vehnäjauhotaikina
3. Piirrä nokkapullolla kuvioita. anna kuivua yön yli
4. Sekoita väriseos
5. Telaa väri kankaalle, anna kuivua
6. Silitä väri kiinni
7. Huuhdo taikina pois, anna kuivua
8. Kangas on valmis

 

Levitä valitsemasi puhdas silitetty kangas sanomalehtien päälle. Minulla tässä on aivan hento vaaleanpunainen kangas.

 

 

Sekoita taikina tasaiseksi. Vettä noin puolilitraa ja vehnäjauhoja sen verran että taikina on kuin lettutaikina. Anna tekeentyä hetken.

 

Laita taikinaa nokkapulloon ja piirtele haluamiasi kuvioita. Taikina on sopivaa kun se jää kankaan pinnalle ja imeytyy hieman kuituihin. Taikinan tehtävä on estää värin pääsy kuvioiden kohdalla pohjakankaaseen. Tätä vaihetta voi tehdä monellakin tapaa. Taikinasta voi myös levittää yhtenäisen kerroksen ja tehdä siihen kuvioita vaikka puutikulla.

 

Taikinan kuivuttua kauli kangasta eri suuntiin, rypistele, pyörittele siten että saat taikinaan murtumia, kuin hiushalkeamia. Näistä väri pääsee läpi kankaalle ja syntyy juuri batiikille ominaisia kuvioita.



 

Sekoita väripasta. Painoemulsiota ja ohennetta sen verran että on sopivaa telattavaksi. Liian liru valuu pitkin pöytiä ja liian paksu taas tekee kankaasta tönkön.

Maalattavan kankaan alle jälleen hyvä kerros sanomalehtiä. Värin levitykseen käytin pikkuista superlon maalaustelaa ja kaukaloa. Värin voi myös levittää pensselillä. Maalausvaiheessa voi käyttää useampiakin värejä rinnakkain. Voi myös tuputtaa esim. kuviot erivärisellä kuin ympäröivän kankaan. Vain mielikuvitus on rajana.

 



 

 Vaihda alle uudet sanomalehdet ja jätä kangas kuivumaan. Tein kuvioitua kangasta ja maalasin myös yksiväristä samaan sävyyn. Jos vaikka myöhemmin tulee tarve yhdistellä näitä kahta.

 

Kankaan kuivuttua silitetään väri kiinni kankaaseen värin valmistajan ohjeen mukaan. Käytä voipaperia kankaan alla ja päällä.

 

Kiinnityksen jälkeen taikinan voi huuhtoa pois. Anna kankaan liota puolisen tuntia lämpimässä vedessä, siten taikina pehmenee ja lähtee helpommin pois. Ihan nyrkkipyykkikonstein tai vaikka tiskiharjaa apuna käyttäen.

 

Kangas on valmis!

 

Minä laitoin tämän jälkeen vielä kankaat pesukoneeseen 40 -ohjelmaan pesuaineen kanssa. Kankaat pehmenevät ja aivan varmasti lähtee pois jos on jotain ylimääräistä väriä tai muita aineita jäänyt. Nyt kangas on valmis ommeltavaksi.

 

Minulla värjättävänä oli hieman paksumpi puuvilla ja kangas oli jo valmiiksi hennon  vaaleanpunainen. Tumma punainen peittää sen hyvin mutta kuviot erottuvat kumminkin selvästi. Kankaan pohjavärillä voi myös leikitellä, se voi olla myös jo valmiiksi värikäs. Kankaan voi myös koristella laittamalla taikinan useampaan kertaan aina värin ja kuivatuksen jälkeen. Pääsiäisprinsessan mekkokankaassa  olen toiminut niin, että telasin useamman värin ja välissä laitoin uudet taikinakuviot.

 

Kokeilemisen riemua kaikille!

 

 

 

Batiikkiterveisin Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 





Pupujen kihlajaiset

 

Heittäydyin vaihteeksi lasten maailmaan. Olen jonkin aikaa halunnut kokeilla räsynuken tekoa mutta lähestynkin nukke aihetta  näin käsinuken kautta. Nämä ovat vähän niinkun sellaiset Proto-tyypit.

 

Nämä työvaiheet vaativat keskittymistä ja vähän mallailua. Sain jotenkin naamat ainakin kohtalaiseen ilmeeseen. Vähän ujostelevilta näyttävät. Voipi tilannekin saada hämmentyneeksi kun tuollainen salskea Pupuherra tarttuu käsipuolesta kiinni. 

 

 

Herraskainen Pupu sai päälleen pellavapaidan ja farkut. Rusetti näkyy leikin tuoksinassa menneen jo vähän vinksalleen.

 

Henkselit olla pitää. Olkapäiltä kiinnitin parilla pistolla että pysyvät ylhäällä.

 

Nuorella Pupu-neidolla on valkoisesta puuvillasta vartalo, joka toimii samalla pitsein koristeltuna paitana. Irrallinen mekko syntyi pikkupalasta vanhaa vaaleanpunaista kukkakangasta. Mekko on myös muutamalla tikillä kiinni olkapäiltä vartalossa.

 

Idea oli tehdä samantien kaksi nukkea. Toisessa kokeilin työtapoja ja toisen sain tehtyä jo sitten vauhdikkaammin. Pään ja tassujen osissa käytin aiemmin teellä värjäämääni puuvillaa. Taakse silitin kangaspohjaisen  tukikankaan. Korvia toppasin ihan pikkasen vanulla.

 

Inspiraationi lähde löytyi kirpparilta kolmella eurolla. Kirjassa on muun muassa tällaisen käsinuken ohje, jota tieteski  muokkasin mieleisekseni. Ompelin silmät ja nenän ihan kankaasta ja langoilla ettei jää mitään irtoavia osia esim. nappeja, jotka voivat mennä pienen lapsen kurkkuun. Alkuperäisessä ohjeessa koko pupu on lähes samaa kangasta ja vaatteet irtonaiset, mutta minä tein näin. Ajattelin että irralliset vaatteet tietysti joutuvat kadoksiin. Toisaalta sitten vaatteita voisi vaihdella ja tehdä erilaisiin leikkeihin sopivia hahmoja. Hmm. Kunhan ensin saan testiryhmän koolle ja palautteen kirjatuksi niin täytyy miettiä millaisia toimenpiteitä tälle idealle pitää tehdä. Itse näen näissä kaikkia pieniä juttuja joita parannella. Malliin olen kyllä tyytyväinen sillä siitä on helppo muokata esim. korvia muuttamalla erilaisia eläimiä.

 

Siinä nuoripari nyt poseeraa ihan virallisessa kihlakuvassa. Eikös tämä kevät ole vähän sellaista aikaa...

 

Hyvä mieli tästä tuli mutta tänään ei runosuoni oikein pulppua. Taidankin tästä vähin äänin loikkia takavasemmalle. Heippa!

 

 

Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Kalajuttu- aplikoitu tyyny

 

Kevättalvella auringon paistaessa menen mielelläni pilkille. Istun hiljakseen omien ajatusteni kanssa kasvot aurinkoon käännettynä. Silloin tällöin ongessani tuntuu lupaava nykäisy .. ja kas, taas on kala pussissani. Näin voin olla koko päivän. Silloin tällöin nautiskelen eväitäni ja kupillisen kuumaa termospullostani.

 

Tällä kertaa kalaa tuli hyvänlaisesti. Monenmoisia vonkaleita. Aurinko paistoi ja mieli rauhoittui. Taitaa olla kyllä tänä talvena viimeinen kerta kun ennätin jäälle onkivehkeiden kanssa. Alkavat jäät olla kohta sellaisessa kunnossa ettei sinne enää uskalla mennä. Kotona arvioin saalistani. Keittokirjastani katselin ohjeita mitäkö näistä laittaisin. Keittoa vai savustettuna. Pikkukalat on kyllä voissa paistettuina parhaita!

 

Mutta ei vaineskaan. Nämä ovat Punaisen meren kaloja enkä raaski niitä syödä. Ovat niin kovasti koreita, toinen toistaan värikkäämpiä. Miten lienevätkin eksyneet Kallaveteen? Varmaan kesäksi tulevat tänne puhtaisiin raikkaisiin vesiin. Tarkemmin tarkasteltuani näistä tuli ihan mieleen ystäväni tilkkutyökurssilta. Eri hahmoisia, eri värisiä. Jokainen omanlaisensa persoona ja kaikki iloisesti yhdessä polskien. Kaikki odottavat jäiden lähtevän, kesän tulevan ja vapauttavan koko parven jälleen uusiin seikkailuihin. Syksyllä taas kokoonnumme samoille apajille yhteen, kuulumisia vaihtamaan.

 

 

Sen pituinen se

 

 

 

 

Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Pääsiäisprinsessalle mekko

 

Pienen tytön mekon pyöräytin. Taikina värjäys (taikina batiikki) opissa olin ja siellä aikaansaamani kangas on materiaalina. Kankaan pohjaväri oli vaalean keltainen. Siihen taikinakuviot ja oranssi väri päälle. Vielä pesun jälkeen uudet taikinakuviot ja pinkkisävyinen väri päälle.

 

 

Kevääseen kuuluu myös hento vihreä. Tätä käytin aplikoinnissani.  Päälle kirjoin vielä suosikkiköynnöksiäni. Husqvarnani sai kyytiä.

 

Ei mennyt vaatteen tekokaan ihan tuosta vaan. On niin pitkä aika tämmöisen tekemisestä että työjärjestys on vähän hukassa. Ai että ohjeesta? Kaava on vanha ja sitäkin vielä sovelsin oman pääni mukaan. Työjärjestyskin piti siten keksiä uudelleen. Kaikkea hassuakin sattui mutten niitä kehtaa edes lähteä luettelemaan. Tässä mekko takaa. Nappien väriäkin mallailin ostaessani josko vihreät vai... oranssit sittenkin.

Eteen kaarrokkeeseen kirjailin myös samoja köynnöksiä kuin helmassa. Mielestäni vihreä tere oli "must" tuohon kaarrokkeen ja helmakappaleen väliin. Vuoritin mekon miehustan, olkainten alueen ja kädentiet. Myöskin omaa värjäystä on tuo tipun keltainen.

 



 

Sain kirjailujeni tausta puolestakin siistin joten vuori ei ollut välttämätön senkään vuoksi. Kangas itsessään on aika napakka. Ajattelin että mekosta tulisi liian paksu ja kuuma, alle kun luultavasti puetaan paita ja ehkä sukkahousutkin.

 

 

Pitäähän pikkutyttöjen mekossa vähän olla pitsiä. Löysin Kuopion Napista ja Nauhasta juuri oikean sävyisen sievän vihreän pitsin mekon helmaan.

 



Saumurinikin pääsi pöydälle piitkästä, piitkästä aikaa. Tähän astisissa ompeluksissani olen vaan hurauttanut huolittelut ompelukoneellani. Olen ollut laiska kaivamaan saumuria kaapista, vaihtelemaan lankoja sun muuta säätöä tekemään. Nyt huolittelut jäävät näkyviin joten oli vähän niin kuin pakko. Tämä uskollisesti palvellut koneeni on jo ainakin 25-vuotias. Hankin sen silloin kun oma tyttäreni oli taaperoiässä. Silloin syntyikin paitaa, housua ja vaikka mitä.

 



 

Tätä oli ihana ommella. Väriterapiaa minullekin. Mekolle tulee käyttöäkin nyt isompien sisarusten kevätjuhlien myötä. Pääsiäisprinsessa on valmis juhliin.

 

 

Kaikille oikein ihania Pääsiäispäiviä. Suuret kiitokset kommenteistanne. Ne aina piristävät ja kannustavat. Mukavaa myös huomata että olen saanut pari uutta lukijaakin, tervetuloa!

 

Terveisin Poutapilvi