Autioituneesta mummolastani kävin noutamassa muutamia muistoja herättäviä esineitä. Tämä penkki on yksi niistä. Muistan kun Hilma-mummo sytytteli hellaan tulia ja istui tämän päällä. Penkki on hyvin matala. Mummokin oli varpaillaan seisoen varmaan nipin napin 150 centtinen. Penkki on vanha, äitinikin sen lapsuudestaan muistaa. Tekijästä ei ole tietoa. Moneen kertaan se on maalattu, aina kulloisenkin vuosikymmenen "muodin" mukaan.
Niin minäkin sitten tein. Jätän kädenjälkeni tähän huonekaluun jos se vielä suvussa kiertää.
Kalkkimaali on nyt suurinta hittiä. Minäkin sitä aloin testailemaan. Aiemmin kerroin lasikuvusta jonka maalasin
(klik) . Tätä penkkiä olisi ollut lähes mahdoton ruveta rapsuttelemaan. Vihreä väri ei satu minun silmääni eikä huusholliini ollenkaan. Siitä tuli siis valkoinen. Tuli kuvastakin, vähän liiankin näköjään. Pinnasta tuli mukavan matta. Puunsyyt erottuvat ja kaikki kolhut. Alapuolen jätin maalamatta. Siellä näkyy kaikki aiemmat maalauskerrat harmaasta alkaen. Maalasin tarkoituksella vähän "huonosti". Kolhut ja kuopat näkyvät, niitä en täyttänyt maalilla tukkoon.
Joku teistä on varmasti kauhuissaan että mitä olen mennyt tekemään. Halusin kumminkin käyttää penkkiä ja muuten siitä ei olisi ollut minulle mitään iloa.
Saas nähdä kerkeänkö minä istua siinä niin paljon että saan maalin kulumaan puhki kuten alkuperäisessä näkyy.
Olen asetellut penkkiä vähän sinne sun tänne. Nyt nostin sen ulos. Päällä pönöttää kolme sammalpalloa. Naapurini innoittamana kokeilin niiden tekoa. Eri värisistä sammaleista saakin mukavia sävyjä. Sanomalehteä ensin palloksi ja sitten sammalta pikkuhiljaa pinta peittoon narulla kieputellen sammal kiinni. Ihan kivaa terapia hommaa.
Nämä kolme jäivät oman terassini kaiteelle tinttien ihmeteltäväksi. Ensin miltein joka aamu ainakin yksi oli tipahtanut ja pyöri nurmikolla. Aivan varmaa on että itsestään se ei ole sinne päässyt.
Tänään on jälleen lunta. En ole pysynyt laskuissa monesko talvi tämä nyt jo on sen viimekesän jälkeen joka sattui viikonlopuksi. Tämä laskukaava on minulle yhtä mahdoton kuin pääsiäisen määritelmä joulusta laskien. Odotan sitä pidempää talvi jaksoa. En tiedä pitääkö toivottaa syksyä vai talvea. Ei ole ihan joulun odotus aikakaan. Mukavaa aikaa kaikille teille joka tapauksessa.
Terkuin Poutapilvi