La passacaglia- tekniikka

 

Kaleidoskoopiksi myös kutsutaan.

 

 

Tästä se alkaa. Etsitään sopivia kuviollisia kankaita. Kohdistetaan ja leikataan kaavan mukaan.

 



 

Tehdään paperista palat ilman saumanvaroja. Aloitetaan harsimaan ensin kaikki kangaspalat paperikaavojen ympärille. Sitten yhdistetään nämä osat toisiinsa. Työn voi toteuttaa myös ompelukoneella. Minä viehdyin käsin ompelun terapeuttiseen vaikutukseen. Ei isoja puitteita, ei ääntä. Vaan hiljakseen pistellä kaikessa rauhassa pikkupaloja. Ihanaa.

 

Tässä yhdistetty kukalliset palat ja yksiväriset siniset.

 

Tottakai punainen versio löytyy minulta myös. Yhden tällaisen pyörylän halkaisija on n. 40 cm. Eli muutamia saa tehdä jos aikoo isomman työn tehdä. Netistä löytyy aivan uskomattomia toteutuksia.

 

 

Tältä näyttää nurjalta. Harsinlangat ja paperit ovat paikoillaan. Harsinlangat poistetaan ja paperit samoin kun työ on valmis.

 

Noin, siinä vaiheessa olen nyt. Kankaita myllätään edelleen. Kaikki pitää olla esillä että voi valita mitkä sopivat yhteen.

 



 

Huikeita suunnitelmia ja päätä pyörryttävissä tunnelmissa. Kaleidoskoopit pyörivät unissakin. Hurahdin tähän ihan täysin. Piirtämällä selvitin ja visualisoin itselleni kuinka noita pyörylöitä yhdistetään. Silkkaa geometriaa. Löytyy pitkiä suoria linjoja, kuviot toistuvat. Värien ja kuviollisten kankaiden asettelulla voidaan luoda mielenkiintoisia kuvioita. Yhdistelymahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon. Tästä minä tykkään. Toivottavasti hartiat kestää ja mielenkiinto säilyy. Tahtoisin saada tästä jotakin suurempaa aikaiseksi.

 

Näiden kukkien pyörteissä ja kevättä odotellessa iloisia talvi päiviä kaikille. Kiitos kun kävit kurkistamassa.

 

Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nyöripussukka

 

 

Purkkivärjättyä kangasta ja muita yhteensopivia värejä vapaasti yhdistellen.

 

Kirjailuilla haluan "sekoittaa" raitoja. Tikatessa kuvioita takana on kangas, joka vielä osaltaan tukevoittaa pintakangasta.

 

 



Pussiksi ompelu ja kaitaleet nauhakujia varten. Vuoriksi vaalean sininen puuvilla.

 

 

Nauhana on satiininauha, kulkee sujuvasti kujassa. Pussukan koko on 35 cm korkea x 28 cm leveä. Mukaan mahtuu virkkuutyö tai pikkuneuletyö. Tai mitä nyt kenelläkin olisi kuljetettavanaan.

 

 

 

Raidallisin terveisin Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Keväinen liina

 

Tilkkuja yhteen ja aplikointia päälle. Konekirjontaa pikkasen. Hitusen jopa käsin kirjontaa tavallisella ompelulangalla, hentoisia kynän jälkiä matkivia viivoja. Ihastuin kankaan herkkään kuviointiin. Väri on minulle ihan ykkösjuttu. Taistelen huhtikuun ankeutta vastaan ja tämä auttaa.

 



 

 

Kaitaleissa on vuorotellen sekalaisessa järjestyksessä kukallista kangasta, valkoisia suikaleita ja punertavia omia värjäämiä kankaita. Samasta kukkakankaasta leikkasin irtokukkia ja ompelin kaiken päälle. Tulee vaikutelma että oksat lomittelevat säleikössä.

 

Minulla on maljakossa mustaherukan oksia. Ensin putkahtivat lehdet ja nyt pikkuruiset kukatkin. Juhannuksen tienoilla saadaan sitten jo tuoreita marjoja!

 

Keittiöni sai uudet verhot ja uuden liinan.

 

 

 

 

Oikeaa kevättä odotellessa,

 

Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vertigo

 

Punainen on päivän väri. Tuossa aiemmin ompelin noita blokkeja näillä väreillä ja meinasin tehdä jotain "suurempaa". Niin se vaan kumminkin kääntyi että se suurempi työ sai tällä(kin) kertaa odottaa. Pikkulaukuksihan tämä sai muotoutua. Jos ei muuten niin vaikka väkisin. Mies sanoi että kuviosta tulee mieleen Hitchcockin Vertigo. Miten tuohon nyt suhtautuisi, nauraa vai suuttua, vai ollako ylpeä että osasin sellaisen tehdä. Noh, laukku on kumminkin nyt tässä.

 

Eestä ja takaa. Pikkusangat laitoin. Menee vaikka käskynkässä heiluen tai toilettilaukkuna. Mahtuu enemmänkin tavaraa pullistelemaan. Leveyttä on 35 cm ja korkeutta 22 cm. Pohjan mitta 8 cm.

 

Kokeilin myös tätä vetskarin ompelemista tuollain sisälle, vähän kun kassiin. Kuvassa vinksottaa vähän miten sattuu. Vetoketjun lipareet on omaa värjäämääni kangasta sillai rypistelemällä ja se lisää vielä tuota vinksahtanutta vaikutelmaa.

 

Sitten innostuin vielä kukkia pyöräyttelemään, ihan käsin ompelemalla. Se olikin ihan mukava työvaihe. Sisällä on pari taskua kummankin puolen. Saapi vähän erotella tavaroita mitä ikinä sinne sitten meneekin.

 

Tällaiset harmaat on maisemat tänään. Punainen piristää, ainakin minua. Kankaat on tilkkukurssilla värjättyjä kierrätyspuuvilloja. Joten ei hyvä häviä vaikka tästä tuli taas yhdenlainen kokeilu.

 

Omaa hauvelia minulla ei ole mutta laitan tyttäreni lemmikistä kuvan. Sain viime viikolla olla koira- kissa- ja talovahtina. Kissasta koetin saada kuvaa mutta se livahti oitis aitan alle. Koirimuksestakin oli vaikea saada minkäänlaista kunnon otosta kun se oli niin liikkuvaista sorttia. Hauskaa meillä oli frisbeetä heitellessä. Keväisessä metsässä aamutuimaan oli niin ihanaa lenkkeillä ja kuunnella lintujen sirkutusta.

 

 

Huhtikuisin terveisin

Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Pikkupuuhia

 

Kevätsiivouspuuskassani tulin siivonneeksi tilkutkin pois. Nyt, kun huoneen nurkassa ilman varsinaista työtilaa ompelen, niin meni tovin ennen kuin taas sain aikaiseksi koota työpisteeni toimintakuntoon.

 

Tällaista alkoi syntymään. Näitä voimavärejäni tietysti hamusin. Ensin tilkkuja yhteen ja kirjailua, kuinkas muuten. Kankaina paloja aiemmista töistäni, omia värjäämiä tietty. Ne on niin rakkaita ettei raaski pienintäkään suikaletta heittää pois.

 

Tämä lähti ihan oikeasta tarpeesta. Omat neulani ovat seilanneet milloin missäkin ompeluboxini uumenissa ja vain johonkin kankaanpalaan kiinnitettyinä. Onhan häpeä, ajattelin, etten ole saanut parempaa säilytintä aikaiseksi. Kokeilin neulakirjan tekoa kun näin eräällä tilkkukurssilaisella vallan mallikkaan sellaisen omassa käytössään.

 

 

Kansia tukevoittamassa päällisen ja vuorin välissä on käytöstä poistettua ripsiliinaa. Eivät ainakaan neulat pistele läpi.

 

 

 

Kokoa näille kaveruksille tuli palttiarallaa 10 cm x 14 cm. Nyt uskoisin neulojen pysyvän paremmin tallessa. Ja on se kätevä napata mukaankin kun lähtee ystävättären luokse keikalle.

 

 

Ihania kevään tuntuisia päiviä!

 

 

Tervehtien Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Omppupussukka

Punaisen ja vihreän yhdistelmä on kiinnostava. Teki mieleni voimaväriäni punaista ja herätellä kevättunnelmaa, joten himppu keväistä vihreää. Hirsimökki on tuttua joten siitä vaan suikaleita ja ompelemaan. Ompelin ne samalla tukevalle puuvillalle. Vuorin ja päällisen väliin laitoin vielä jäykkää laukkutopinkia.

 



 

Hassuttelin kaavan ja muodon kanssa, herkullinen omena mielessäni.

 

Siitä tulikin teknisesti konstikkaampi kuin olin kuvitellutkaan. Hirsimökki ei istunut parhaalla mahdollisella tavalla muotoon leikattuun. Jommassa kummassa asiassa olisi ollut tarpeeksi yhteen pussukkaan: hirsimökissä tai hassussa muodossa. Ja kaavankin tein tietty omasta päästäni.

 

Pussukaksi se kumminkin muotoutui, pidemmän pähkäilyn tuloksena. Sivukappaleella sain pulleutta ja tilaa. Tyttäreni jo sanoi että miksei sinulla itselläsi ole omaa tekemää meikkilaukkua. No nyt on.

 

 Käytin vaalean vihreää vetskaria, löytyi sopivasti samaa sävyä kuin kangas tilkkupinnassa. Vuori on vaaleanpunainen ja taskunsuita korostin tilkkupinnassakin esiintyvällä punaisella. Tilkkupinnassa on yksin omaan omia värjäämiä kankaita.

 

Väritys on ainakin mieleiseni. Ompelu ei ole teknisesti aivan priimaa. Eteneminen tökkäsi huomattuani tiettyjä probleemia vetskarin kiinnityksen ja laukun suun viimeistelyssä.  Päätin että kyllä tästä pussukka vielä tulee. Sisulla sain tehtyä valmiiksi. Tämä on ollut työn alla, en edes kehtaa mainita kuinka kauan. Aika hauskalta se kokeiluksi loppujen lopuksi näyttää. Mitat: leveys 37cm ja  22cm korkeus pohjan ollessa 7cm riittää minun jokapäiväisille meikkitarvikkeilleni. Nyt voinkin heittää oman vanhan muovisen meikkipussukkani pois tämän uuden uutukaisen tieltä.

 

 

Terkuin Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Punainen ja pyöreä

 

Olen siirtynyt vallan toisenlaiseen värimaailmaan. Kaikki mustat, harmaat ja muutkin tummat kankaat on tungettu laatikoihin ja kannettu kellariin. Iloiset ja värikkäät sen sijaan ovat päässeet tupaan ja pöydälleni. Kaipasin energiaa ja inspiraatiota ja punaiset kankaat vetivät oitis puoleensa.

 

 

Joulun alla tuli tehtyä kaikille muille pannulappuja mutta ne omat jäivät tekemättä. Halusin kokeilla tällaista juttua. Perinteistä hirsimökkiä aluskankaaseen ommellen ja sitten lautasella muotoilin pyöreäksi, reunasta pieni pala pois tomaatin kannalle.

 

Topingit väliin ja taustakangas.

 

Reunakantti, lehti ja renksu ripustusta varten. Kaikki yhteen ja avot, tomaattipannulaput ovat valmiit. Vai onko nämä tomaatteja tai jotain eksoottisia ulkomaan hedelmiä?  Punainen ei kuvissa näytä tomaatinpunaiselta mutta se olkoon taiteilijan vapautta tyylitellä, samoin lienee muodon laita. Vihreä tomaatti taitaa olla vielä vähän raakile, eiköhän sekin kypsy aikanaan. Nyt on minun keittiöni päivitetty kevään odotukseen. Tiskirätti  ja tiskiharja ovat tuota vihreää sävyä. On virtaa ja vitamiineja vaikka muille jakaa! Kaamos on taltutettu, uskoisin.

 

Nyt ulkoilemaan ja hankkimaan punaiset posket. Vitamiinivarastoja voi täydentää vaikka tomaateilla.

 

Värienergiaa kaikille ja suuret kiitokset kommenteista. Tietysti kiitos myös kaikille kurkistelijoille, jotka eivät ole tohtineet laittaa puumerkkiään.

 

 

Poutapilvi

 

 

 

 

 

 



Tähtilaukku ja Onnea Uudelle Vuodelle 2015

 

Näitä tähtiä ompelin jo hyvän aikaa sitten. Taisivat olla itseasiassa ensimmäisiä kokeilujani varsinaisista tilkkutöistä syksyllä tilkkukurssin alettua. Laukku on ollut puoli valmiina pitkään. Nyt vuoden lopuksi halusin keskeneräisiä pois, että voin aloittaa puhtaalta pöydältä ja antaa uusien ideoiden tulla.

Tähtitilkuista syntyi tilkkupintaa ja siitä pyöräytin laukun. Laukku eestä ja laukku takaa.

 



 

 

Vuoriksi tuli siniraidallinen tukeva kangas. Tilkkukankaat menivät niin tarkalle että tein sangoistakin kaksiväriset. Itse tilkkupintaan on tikattu keskivahva vanu. Tikkauksissa noudattelin tilkkujen pysty- ja vaakasuoria linjoja. Pariin taskuun riitti vuorikangasta, vaikka kännykälle ja kukkarolle. Vetskariksi laitoin siniharmaan ja päihin puolipyöreät lipareet helpottamaan vetskarin avaamista ja sulkemista. Tämä on minun heikko kohtani, en meinaa saada niitä pikkulipareita onnistumaan itseäni tyydyttävällä tavalla. Hyvät neuvot olisivat tarpeen.

 

Tähtiä oli kiva ommella, tässä kokeilussa halusin pysytellä sinisen eri sävyissä. Ja nyt valmiina pintana näen miten tekniikalla voisi leikitellä loputtomasti vaihtelemalla värejä ja tähtien sijoittelua yhdistämis vaiheessa.

 

 

Näihin tuikkiviin tähtiin päätän tämän Blogivuoteni. Sivuillani onkin käynyt ilahduttava kuhina. On ollut mielenkiintoista ja hauskaa saada kannustusta ja kommentteja. Kiitos KAIKILLE blogissani vierailleille!

 

Toivotan kaikille Onnellista Uutta Vuotta 2015!

 

Poutapilvi