Matkoilta tuli ennen kannettua kiviä muistoina joka maasta.
Nämä on kuitenkin lasten keräämiä ihan tästä oman kylän järvestä. Jokainen on huolella valittu ja erityisen kauniiksi todettu. Tuntikausien sukeltelun tulos.
Virkkasin niitä nauhaksi ja ripustin ylös. Jos ne vaikka maadottais minua. Ja on ne sitäpaitsi kauniit. Kovaa kiveä, pehmeää puuvillalankaa, läpikuultava verho.
Syksyllä päästän kivet sitten takaisin luontoon talvehtimaan. Niin meinasin.