Pikkuprinssi-peitto sai alkunsa heinäkuun helteillä. Syntyi ajatus vauvanpeitosta pojalle. Ajattelin sinisen ja turkoosin sävyjä ja joitakin omia värjäämiäni kankaita joita voisin käyttää myös tässä työssä. Ensimmäisenä tuumasin että onkohan minulla ollenkaan sinisiä kankaita ja jos on niin onko tarpeeksi. Valikoimaani myllätessäni löysin kuitenkin 24 erilaista sinistä tai siniseksi laskettavaa kangasta!
Toin kaikki 24 kangasta häkkivarastosta ylös tupaan ja aloin sommitella mitkä sopisivat kokonaisuuteen. Leikkasin jo tilkkujakin joistakin mitkä olin päättänyt ottaa ja leikkasin sitten niihin sopivia lisää. Osan hylkäsin heti kättelyssä kun katsoin yhteensopivuuksia päivänvalossa. Kysyin mieheni mielipidettä kun olin mielestäni aikalailla valmis. Hän ehdotti parin kankaan poistamista koska työ näytti liian sekavalta. Minullakin oli sellainen tunne että jotain pitää muuttaa ja hyväksyin hänen ehdotuksensa ja poistin työstä raidalliset kankaat. Vaihdettuani ne toisenlaisiin muutin myös asettelua ihan kokonaan. Tein vinoja täysiä rivejä samanlaisesta kankaasta tai hyvin samankaltaisesta. Tämä tuntui toimivan paremmin kuin sekalainen sijoittelu tasaisesti pitkin tilkkupintaa. Sain ujutettua omia värjäämiäni liloja ja vihreitä. Ne tulivat vastakkaisiin nurkkiin. Halusin että yksiväriset kulkevat ikään kuin vinojen kuviollisten raitojen taustalla ja sävyt liukuvat väristä toiseen. Kun olin tyytyväinen kysyin vielä makutuomariltani mitä mieltä hän oli. Olimme samaa mieltä että nyt oli parempi.
Ja sitten pääsin taas lempipuuhaani. Kiemuroita kirjomaan. Kirjoin erityisesti keskelle jääviä yksivärisiä tilkkuja samoin reunimmaisista riveistä. Kirjoin ainoastaan yhdellä sinisellä, en halunnut enää lisää sekavuutta. Yksi kirjontaväri ikään kuin yhdistäisi jo monenvärisiä yksivärisiä tilkkuja. Tulikin aika ihania väriyhdistelmiä.
Oli sateinen päivä. Mutta kun peitto valmistui ja pääsimme ulos kuvaamaan,tuli niin kirkas auringon paiste, että jäi pahat varjot. Toivottavasti sävyerot näkyvät kuvissa. Alhaalla vasemmalla hentoa lilaa, ylhäällä oikealla vihertävää. Kahdessa jäljelle jäävässä vastakkaisessa kulmassa turkoosin sävyjä, keskellä eniten vaalean sinistä.
Tässä peitto nurjalta. Tikkauskuviot näkyvät selvästi myös tällä puolen. Taustakankaaksi ostin turkoosipohjaisen kukkakankaan.
Töölön Tilkkupajan toteuttamissa tikkauksissa kieppuvat leijat hauskoine narunmutkineen. Tikkaukset antavat näköä peitolle ja en olisi itse jaksanut lähteä tikkaamaan. Joten tikkauspalvelu on oiva apu tähän probleemaan.
Reunan huolittelin vaalean turkoosilla puuvilla nauhalla. Se on hankittu ihan tätä varten Kuopion Napista ja Nauhasta. En ole vielä kokeillut itse tehdä kanttikaitaletta, joten käytin tällaista valmista helppoa vaihtoehtoa. Etupuolen ompelen koneella mutta käännöksen nurjalle kiinnitän käsin. Laskin että tulee n. 900 pistoa yhteensä. En tiedä onko se paljon mutta minusta se on ihanaa kun peitto on jo siinä vaiheessa että pääsee käsin ompelemaan. Se on jotenkin terapeuttista. Kulmat pyöristin kun en vielä osaa tehdä kulmia.
Tässä vielä kuvat kohtisuoraan ylhäältä päin ja koko peitto sängyllä kuvattuna. Tämä peitto ei ole tarkoitettu vielä erityisesti kenellekään. Se on vapaana jos jotakuta kiinnostaa. Minusta vaan oli niin ihanaa tehdä ja halusin kokeilla miten siniset sävyt onnistuvat minulta.
Peittoprojektini jatkuu vielä ja siitä lisää sitä mukaa kun valmistuu.
Mukavaa viikonjatkoa kaikille!
Terveisin Poutapilvi
Suloinen Pikkuprinssin peitto! Tikkaukset ovat upeat.
VastaaPoistaKiitos! Tikkaukset tekevät peitosta peiton, muuten se ei olisi minkään näköinen.
PoistaNäin vappaa päivänä on kiva lukea pitkiäkin postauksia ja on kiva, että kuvasi näkyvät klikatessa myös isompana, kiitos.
VastaaPoista