Villasukat jämälangoista

 

Kaikenlaisia lankakerien tähteitä, isompia ja pienempiä, oli lankakoriin kerääntynyt. Osa jo kaukaa vuosien takaa. Osa äidinkin peruja. Teki mieli jotain värikästä.

Kolmioita oli hauska tehdä. Vähän mallailin että tulee toisistaan hyvin erottuvat värit aina vierekkäin. Työ eteni nopeasti. Tai ainakin tuntui siltä kun aina kuuden kerroksen jälkeen sai vaihtaa väriä.

Näihin miesten sukkiin käytin 12 eri väriä ja sävyä. Kasa ei tuntunut juurikaan huvenneen.

Samaan syssyyn tein myös sinisävyiset sukat. Samalla periaatteella. Samoista nyttyröistä

Ensimmäiset sukat ovat jo uudella omistajalla. Sinisävyiset ovat jemmassa. Villasukkia tarvitaan näillä leveysasteilla aina. Itse käytän ympäri vuoden. Pois lukien pahimmat helteet.

Niitä helteitä odotellessa koetetaan selvitä näiden lumisateiden ohi. Toivotan kaikille hyviä hiihtokelejä ja talvilomaa.

Terkuin Poutapilvi

Ilon pilkahduksia

Vaikka talvea ei tullutkaan niin aina tarvitaan villasukkia. Nämä neuloin jo aikoja sitten ystävälleni Antille. Lupasi hirvimettällä käyttää. Siellä kun passissa ollaan ja värjötellään.

Kun ei Anttikaan ihan tavallinen kaveri ole, niin ei se tavallisia sukkiakaan saanut. Aina pitää keksiä jotain hassua. Ja minähän keksin. Kysymättä neuloin erilaiset parit.

Olen ollut pitkään poissa täältä. Edellisestä postauksesta on jo monta kuukautta. On ollut vaikea aika elämässä. Äitini sairastui ja nukkui pois loppuvuodesta. Tämän kaiken läpikäyminen on ollut rankkaa. En ole juurikaan tehnyt käsitöitä. Tai ainakaan saanut mitään valmiiksi. Kerran oli ihanaa parsia pikkutytön sukkahousun varpaaseen tullut reikä. Sain edes pitää neulaa ja lankaa kädessäni. 

Nyt kevään koittaessa yritän tulla reippaammaksi ja aktiivisemmaksi. Siitä ilonpilkahdukset....että kumminkin ne käsityöt auttavat jäsentelemään asioita päässä. Saavat ajatukset hetkeksi muualle ja tarttumaan johonkin mukavaan tekemiseen.

Tämä on toinen asia mikä on pitänyt minut tolkuissani. Leudon talven ansiosta minulla on ollut mahdollisuus pitää ihan omaa avantoa auki. Ja pulahtaa sinne aina kun siltä on tuntunut. Välillä uintipaikkani on jäätynyt mutta lappiolla sain sen avattua. Toisinaan taas salmi on ollut rantaan asti auki. Jäätävän ihanaa. 

Kaikesta huolimatta kevät tulee omalla painollaan. Tänä vuonna näköjään vieläpä hurjasti etuajassa. Muutenkin eletään erikoista aikaa, korona -viiruksen varjossa.

Joka tapauksessa kaikille teille ihanaa keväistä aikaa. Nyt on mainio tilaisuus olla vaan kotona ja tehdä käsitöitä.

Terkuin Poutapilvi

Kaulaliina kangaspuissa

Kiva värikäs puuvilla loimi Taitokeskuksessa hurmasi minut täysin. Teki myös mieli välillä kutomaan. Hamstrasin myymälän hyllystä lankoja vaan värin perusteella. Osa on langoista villaa ja osa puuvillaa, saman paksuista kuitenkin. Valmiista huivista tuli mukavan pehmeä. Ei liian kuuma koska on myös puuvillaista kudetta. Välikausihuivi.

 Raidan leveys on aina sen mittainen kun puolalle oli lankaa mahtunut. Värit menevät epäjärjestyksessä eli ei siis mitään suunnitelmaa raitojen suhteen. Laitoin alas kuvia herkullisista väriyhdistelmistä.

Nyt vaan huiskin menemään. Oisko pari tuntia mennyt koko homman tekemiseen. Päihin tein pienet saumat.

Syksyisin terveisin Poutapilvi

Farkkujen kesäilme

Kesäpuuhaa koululaisten kanssa. Lomat jo lähenee loppuaan mutta kesämieli kuitenkin jatkuu. Teinin kanssa myllättiin tilkkulaatikkoa. Sieltä silmiin sattui kiva kankaan pala ja siitä hauska idea. Sitten vaan ompelukone keittiön pöydälle ja hommiin. Reissussa mukana olleet farkut saivat uutta ilmettä. 

Yhteistuumin ja pikavauhtia syntyi tällainen pikku tuunausjutska. Herkät ruusut ja kirjonta ompelukoneella, ei hassumpi yhdistelmä nuorelle tytölle.

 Minulla vielä kesämieltä riittää, uimakausi jatkuu. Käyn joka aamu niin kauan kuin suinkin tarkenen. Tällä konstin herään takuuvarmasti.

Kesämieltä toivotan myös sinulle uskollinen lukijani tai satunnainen vierailija. Nautitaan elokuun ihanista hämärtyvistä illoista.

Poutapilvi

Venytettyjä dominoruutuja villasukkiin

Dominoneule vielä kutkuttelee. Eihän sitä muuta voinut kuin kokeilla ideaani. Kaikki taipuu villasukaksi, ajattelin.

 Aloitin villasukat neulomalla ensin kantapään venytetylla domino ruudulla. Venytetty tarkoittaa sitä että kavensin vain joka toisella kerrosparilla. Näin ruudusta tulikin pitkulainen. Sitten poimin silmukat kantapään sivuista, neuloin kummaltakin puolelta erikseen ja myös venytettynä. sitten sovitin sukkaa jalkaan. Poimin silmukoita taas näiden uusien kolmioiden reunoista ja neuloin jalkaterään päin.

 Sukka näytti kummalliselta. Tein muistiinpanoja ja jonkinmoista ohjetta neulomisesta. Lähinnä itseäni varten. Neuloin toista sukkaa samanaikaisesti, muuten en olisi ikinä saanut kahta samanlaista aikaiseksi. Enkä varmaan saisi toista pariakaan. Piirsin kaavaakin samalla kun neuloin, mutta aikaa kun kuluu niin en enää saa selkoa siitäkään.

Ensin valmistui sukan jälkaterä. Sen jälkeen poimin silmukoita sukan varren neulomista varten. Silmukka luvun pidin samanlaisena kuin normisukassakin olisi ollut. Lisäsin tai kavensin sen mukaan. Dominoita neuloin kokoajan ja poimin aina siihen suuntan kun tarvittiin. 

Älynystyrät saivat kunnon jumppaa. Piti hahmottaa kolmiulotteisesti miten saan silmukat yhdistettyä oikein. Onnistuin tekemään varrenkin kolmioina. Sukan onnistuin tekemään ympyränä. Ainoa yhteenommeltava kohta tuli sukan suuhun.

Sukista tuli hyvin joustavat ja istuvat. Säätkin muuttuivat vilpoisemmiksi, joten sukille tulee käyttöä. Kyllähän näillä laiturilla tepastelee.

Toivottavasti ilmat kuitenkin muuttuvat kesäisemmiksi. Siihen asti kaikille käsityön täyteisiä päiviä. Niin toiset teistä eivät tee kesällä käsitöitä lainkaan, toisilla taas on juuri aikaa silloin.

Mutta kuitenkin kivoja päiviä, teettepä sitten mitä vaan.

Terkuin Poutapilvi

Yksisarvisia ja leppäkerttuja

 Nopeita ompeluksia pikkutytöille. Yksi sauma, helma ja kuminauha vyötärölle. Tarpeeksi helppo ja nopea ompelus. Pöydällä saumuri ja ompelukone. Yksisarvis-kangas ihastutti minut kangaskaupassa. Leppis juttu on myös uutta kangasta. Syksyn käsityömessuilta hankittua. Ruutu ja raitakangas on kierrätettyjä. Tarkoittaa omasta pieneksi jääneestä puserosta helmaosa käyttöön. Loput raakasti roskikseen. Hamosia on nyt joka lähtöön. 

Uimakelit alkaa olla parhaimmillaan, Mittari näyttää suloisia lukemia. Äitienpäivästä saakka olen käynyt uimassa lähes joka päivä.

Reilun viikon takaiseen retkeen suolle liittyi tämä iloinen yllätys. Lakka kukki suolla komeasti. En ole vuosikausiin moista nähnyt. Suotuisien säiden ansiosta on toivoa että saamme satoakin. Mikä sen ihanampaa. Ai että missä? Se on tietysti salaisuus. Hyvät marjapaikat pidetään omana tietona.

Toisen ihmeen kohtasin eilen. Kukkiva hevoskastanja. En ole tätäkään nähnyt. Ainakaan näillä leveysasteilla. Ehkä joskus ulkomailla. Enkä silloin ole tiennyt mikä puu on ollut kyseessä.

Pitkä tauko kirjoittelussani juontaa juurensa surullisiin tapahtumiin elämässäni. Isäni sairastuminen ja poisnukkuminen olivat rankka kokemus. En ole saanut mitään julkaisukelpoista aikaiseksi. Nyt olen pahimman yli päässyt. Koetan saada elämäni takaisin oikeille raiteille . Kesä tuo paljon iloisia asioita tullessaan.

Ihanaa, upeaa kesää myös Sinulle lukijani

Nähdään taas

Terkuin Poutapilvi

Villasukkia Pikkuneidille

Olen viehtynyt afrikankukkiin. Niitä täytyy tehdä jokapaikkaan. Kokeilin villasukan varteenkin. Tähän lapsen sukkaan riitti kolme kukkaa. Ompelin ne yhteen renkaaksi. Poimin reunoista silmukat yläreunan joustinta ja sukan teräosaa varten. Piti vielä koreilla pitsineuletta.

Näissä kokeilin virkattua vartta. Sukan varsi on virkattu neliömäiseksi kappaleeksi tasona. Etupuolen virkkasin aina silmukkarivin takareunasta. Nurjan puolen ihan normaalisti. Tällä konstilla virkkauksesta tulee joustava ja sukka on helppo pukea jalkaan. Kerroksia virkkasin niin monta että sain riittävän määrän silmukoita poimittua teräosaa varten. Virkatun varren ompelin rullaksi. Sukan yläreunan voi kääntää kaksinkerroin ja saadaan tossut. Kirjava lanka muuttaa suuntaa, tuli mielestäni aika hauskat. Pieniin sukkiin on helppo ja nopea kokeilla uusia ideoita.

 Tämä on melkein tavallinen sukka. Melkein siistä syystä että neuloin sen ystävältäni Italiasta saadusta upeasta värikkäästä langasta. Taikametsään piti tietysti kuvata kettujoukko hiippailemaan.

Pikkuvarpaille lämmikettä ja

paukkupakkasia odotellessa

Poutapilvi

Voittajat selvillä

Onnea päävoiton johdosta Irmalle, tilkuistatotta.blogista! Osuit kurkistamaan Riihen ikkunasta juuri sopivalla hetkellä. Kassillinen kaikkea kivaa on sinun ihan lähiaikoina. 

Arvoin vielä pienen ylläripalkinnon kaikkien muiden osallistuneiden kesken. Arpaonni suosi Saijaa. Pomada blogi on hänen käsialaansa. 

Kerrotteko osoitteenne: riiheen@gmail.com.

Kiitos kaikille jotka kävitte kurkkaamassa. Toivottavasti käytte jatkossakin. Koetan keksiä taas jotain spesiaalia.


Nähdään,

terkuin Poutapilvi

Tule mukaan

Oisko nää nyt ne hullut päivät tai mitkä lie.

Kisa kassillisesta kaikkea kivaa on vielä avoinna. Olis niiiiiiin mukava saada muutamia uusia lukijoita ja kisaan osallistuvia myös. Syystä että kukaan ei ilmoittautunut kävijäksi sille numerolle jonka annoin. Otetaan uusi onnennumero

PÄÄPALKINTO 

KASSILLINEN KIVOJA JUTTUJA

sille henkilölle jonka kohdalle sattuu käyntinumero 112556 kävijä

Katso internetversio, näet käyntimäärän!

Tule kommentoimaan, liity lukijaksi, laita sähköpostia tai vaikka kaikilla konsteilla ja ole mukana yllätyksen arvonnassa. Kerro oletko mieluiten neuloja vai ompelija. Ellei tälläkään kerralla kukaan ilmoittaudu onnekkaaksi kävijäksi, arvon kassin kaikkien kommentin ja sähköpostin jättäneiden kesken. Kisa päättyy sunnuntaina 04.11. 

Also reders from other countries are very wellcome!

Minä jännitän täällä yhtä paljon kuin sinäkin siellä!

T: Poutapilvi

PS. Tämä on minulle henkilökohtaisesti hieno virstanpylväs. Samalla blogi täytti kuusi vuotta tässä syksyllä. Postauksia olen laittanut tämä mukaanlukien 301 kpl.

Ja kaikista ihaninta on että te kaikki käytte minun käsityöjuttujani katsomassa. Siitä saan voimia ja intoa uusiin ideoihin.

KIITOS!

KILPAILU

PÄÄPALKINTO 

KASSILLINEN KIVOJA JUTTUJA

sille henkilölle jonka kohdalle sattuu käyntinumero 111111 kävijä

Katso internetversio, näet käyntimäärän!

Tule kommentoimaan, liity lukijaksi, laita sähköpostia tai vaikka kaikilla konsteilla olla mukana yllätyksen arvonnassa. Kerro oletko mieluiten neuloja vai ompelija.

Jännitetään yhdessä!

T: Poutapilvi

PS. Tämä on minulle henkilökohtaisesti suuri virstanpylväs. Samalla blogi täytti kuusi vuotta tässä syksyllä. Postauksia olen laittanut tämä mukaanlukien 300 kpl.

Ja kaikista ihaninta on että te kaikki lukijat käytte minun käsityöjuttujani katsomassa. Siitä saan voimia ja intoa uusiin ideoihin.

KIITOS!

Afrikankukkia

Tekemisen puutetta.

Turkista tuomani puuvillalanka inspiroi. Aloin vaan päätä pahkaa virkkaamaan kukkia. Vielä sen kummemmin ajattelematta mitä niistä tekisin. Niin ettäkö minä virkkaan? Juuh. Se on pitkä tarina miksi en ole sitä lajia juurikaan harrastanut. Se juontaa juurensa ala-asteella virkattuun pannulappuun joka ei sitten millään meinannut onnistua.

Käsialaa piti hiukan hakea. Alussa tuli valtavan löysiä ja reikäisiä. Vaihtuvavärinen lanka oli mukava virkata. Kukkiin tuli väriä ilman että piti olla moneen kertaan katkaisemassa ja vaihtamassa lankaa. Joskus toki niin tein ettei tullut pelkästään yhtä sävyä. Kukkien keskustat tein kaikkiin eri langasta ja keltaisia.

Hmm. Netistä tutkin erilaisia aiheita minne voisin kukkani käyttää.

Kuvista kattelin mallia. Olisi ollut maksullisia ohjeita mutta minä ajattelin että kyllähän tämän selvitän ihan omin päin.

Siinä se sitten on. 

Elukan raajoihin käytin parittomia sukkia. Tungin vanua hieman ja sujautin sukan paikoilleen ja sitten ne täyteen vanua. Oma pariton sukkani meni hyvin pään ja kaulan muotoa mukaillen. Vartalo-osaan ompelin sopivan muotoisen "pussin". Aika kroisilla tyylillä harsin raajat kiinni vartaloon. Ajattelin että elukka pysyy kutakuinkin pystyssä.

Viimeisenä kiinnitin massu-osan kuvan osoittamalla tavalla.

Siinä se sitten on. Hirnakka  valmistui. Tällä hetkellä se on testikäytössä 1 ja 3- vuotiaitten lasten käsittelyssä. Katotaan miten pysyy kasassa.

Tästä se idea lähti. Pihapiirin hepat. Niitä on pitänyt käydä ruokkimassa joka päivä.

Aurinkoisia päiviä toivottelen kaikille teille. 

Terveisin Poutapilvi