Mustaa, valkoista ja vähän punaista

Puikot ovat heiluneet ja pikkukeriä tuhlataan edelleen. Nuukuuksissani säästelen metrin pätkiäkin. Niistä saa yhden kierroksen tällaisiin kirjoneuleisiin. Kun omasta päästä tekee niin värin ja kuviot voi aina päättää itse. Metri-pussikin alkaa olla lopuillaan. Mukavaa päästä eroon noista ja kohta pääsee ostelemaan ihka uusia kokonaisia keriä!

 

Heti aluksi muistutan arvonnastani. Osallistu ihmeessä, aikaa vain tämän viikon loppuun saakka.

 

Osallistu TÄSTÄ
 

 

I would be very happy to get comments from other countries. And You also may take part to my lottery. So, I'll wait to hear about You! Write comment to any post and/or start to be my reader.

Klic here
 



Lankoina vaihtuvavärisiä vaikka kuinka montaa eri sorttia. Yksivärisillä sitten vähän rauhoitan tai sekoitan vielä lisää. Otan omia vapauksia tehdä kuinka huvittaa.

 



 

Säärystimissä päälankana Novitan puna-harmaa Seiska-Veikka. Omia lisäyksiäni ovat eri harmaat, vaalean ruskea, musta ja eri punaiset. Onpa muutama kimalteleva harmaakin joukossa. Ovat menossa lahjaksi nuorelle neitokaiselle.

 

Pikkupojan sukissa ei ollut mitään erityistä yhtä lankaa, kokonaisuutta ryhdistin mustalla. Sitten sieltä metripussista käsikopelolla. Paitsi, ei se ihan noin mene. Mulla on mieheni kauhistukseksi kaikki tutturat ja pätkätkin leviteltynä sohvalle ja matolle. Värit tietysti mallataan sopiviksi. Mittailen että riittääkö kahteen samanlaiseen sukkaan. Jaan pikkukeriä puoliksi. En leikkaa kahtia vaan teen solmun puoleen väliin. Ei tule enää niitä superpieniä pätkiä, jos lankaa vielä jää tähteeksi. Siinä olis kyllä kuvan paikka. Toisinaan itseänikin huvittaa että onko ihan pakko tehdä noin hankalasti. No mutta kun se vaan on niin ihanaa!

 

 

 Täältä lankapussista huutelee

Poutapilvi