Harmistus on tunteista päällimmäisin. Kauniit aurinkoiset päivät olen makoillut peittoihin kääriytyneenä. Flunssa, se tuli yllättäen kuin isku leukaan. En edes muistanut millaista se on. Viimetalven kävin uljaasti avannossa enkä sairastanut yhtään. Nyt en ole niin tehnyt, joten tässä sitä ollaan. Laiskana vällyjen välissä, toiset hiihtelevät aurinkoisilla hangilla. Vähänkös harmittaa.
Kävin vakoilemassa mitä meitin "raksalle" kuuluu.
Hiukan arveluttava asetelma. Miehelläni ja minulla on kyllä hieman erilainen kauneuskäsitys. Toivon kumminkin ettei tuo jää koristeeksi, olin ajatellut vähän toisenlaista, vaikka valkoisista esineistä pidänkin.
Pohjamaalausta, kittausta, hiontaa. Siitä siis valkoiset jalanjäljet, jotka työmaalta kulkevat jääkaapille.
Tästä siis tulee vieraskamari. Hmm.. hiukan tuotekehittelyä vielä, joskin värimaailma on ok, ehkä liian kirjava vaikutelma kumminkin.
Kuumeisen hikisin sormin olen välillä jaksanut puikkoja heilutella. Tässä jatkoa sille hullulle idealle, jonka aloitin kuudella puikolla keskeltä. Tämä on edennyt vähän kuin kuvanveisto ja nyt alkaa jo hahmottua mikä langoista muotoutuu...jos siitä ikinä mitään muotoutuu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei Sinä lukija! Odotan mielenkiinnolla kommenttejasi!!