Puuvillaneule vauvalle

 

On niin vauvateemaista nämä minun tekemiset. Tässä kumminkin neule n. 80 cm kokoiselle tytön tyllerölle. Lankana on puhdas monivärinen puuvilla. Napit valkkasin oman makuni mukaan. Kuulemma ovat käyttäjänkin mieleen: niitä hypistellessä automatka sujuu rattoisammin. Reunat huolittelin virkkaamalla. Sivut yhdistin virkkaamalla. Hihojen silmukat on poimittu kädentien reunasta.

 

Tässä koko kesäsetti! Aloitin mekon uudistamisesta ja niin edelleen osa kerrallaan ja saman tien käyttöön. Sain vaatteet vielä yhteiskuvaankin vierailullani. Huomaa vielä päälaelle hattuun kiinnitetty kukka. Ompa aika hauska ilmestys tämä neiti kesäheinä!

 

 

 

Terkuin Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Hellehattu ja tossut vauvalle

 

 

Vauvan hattu keikkuu tosin vähän toisella laidalla, on reilun kokoinen.

 Mallina toimii oma nalleni 60-luvulta.

 

 

Ei löytynyt kotoa vauvan hatun kaavaa. Netistä katsoin miten sen voisi itse piirtää. Meni monimutkaiseksi: kaaria, säteitä ja pii:n merkkikin siellä esiintyi. Juu, oikaisin omalla tavallani. Ajattelin että mikä mitta voisi olla lapsella päälaelta korvan yläreunaan. Mittasin omaani ja vähensin reilusti. Etsin astiakaapista ison ruokalautasen. Mittasin halkaisijan: sehän sopii vallan mainiosti. Kankaaksi valitsin oman värjäämän puuvillan. Samasta kankaasta päällinen  ja vuori. Siis leikkasin pyöreän kappaleen tein siihen laskoksia että ympärysmitta pienenee. Sain myös muotoa kupumaiseksi. Lierin kehittelin sitten vähän mutuperiaatteella. Nauhat laitoin koska pikkuisten on tapana nyhtää kaikki pois päästä. Jos sitten pysyisi paremmin.

 

 

Neulotut tossut laitoin myös. Nauhoissa pikakiinnitys, sellainen muovinen kiristettävä. Vauhdikkaita ovat nykyvauvat, ei ole aikaa ootella nauhojen solmimista. Eikä luultavasti aukeakaan itsestään vaikka olisikin varpaat suussa ... tai sitten olen väärässä ja lähtee koko tossu samantien.

 

 

Kävin taas lohtuostoksilla kirpparilla ja hoksasin hyllyssä ihan mun nimikkomukin. Poutapilvien kanssa on mukavaa nautiskella aamukahvit parvekkeella!

 

 

Kivoja kesähetkiä sinne Sinullekin. Oikein paljon kiitoksia aiemmista kommenteista. Toisinaan ne ovat se tärkeä virkeänä pitävä voimavara.

 

 

Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Kerro, kerro kuvastin

 

 

Ihanaiset kirpparilöytöni. Rösöinen taulunkehys, vanha bakeliitti kehyksinen käsipeili ja aitoja kristallilaseja Neuvostoliitosta. Taulunkehystä oli jo tuunailtu hopeavärillä ja sehän passaa kyllä mulle. Käsipeilistä tuli jotenkin mummola mieleen. Reunassa on kapea fasettihionta. Lasit taas ovat aika painavat kokoonsa nähden ja aitoa kunnon tavaraa entisiltä ajoilta. Harvakseltaan ovat käytössä olleet kun on tarratkin vielä paikoillaan. Sain näistä mukavan asetelman pöydälleni. Olen iloinen.

 

Olen muutakin pientä  puuhaillut kun kirppareilla luuhannut.

 

Tässä tyttärelleni 27 vuotta sitten ompelema vauvan mekko. Myssy on kaupantavaraa. Ovat olleet kierrossa jo kolmella muullakin tytöllä ja nyt palasivat takaisin. Sain mekon "muodistettavaksi".

 

Talvella opiston kurssille sitten kaappasin sen mukaani kun oli pesukonevärjäyspäivä. Lopputulos olikin hieman yllättävä. En muistanut ollenkaan mitä materiaalit olivat. Puuvillainen yläosa värjääntyi tosi voimakkaasti ja sekoitekankainen alaosa jäi vaaleammaksi. Valkoinen vetskari taas ei värjäytynyt ollenkaan, joten se piti vaihtaa. Hankin kaunista kukkaköynnösnauhaa ja lilan vetskan.

 

Tältä asu näyttää nyt. Uusi käyttäjä saa äitinsä mekon päivitetyn version.

 

 

On mulla muutakin pikkuhommaa täällä menossa...

 

 

Palaillaan,

terveisin Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Seeprahiiri

 

 

ja muita hassuja juttuja. 

 

 

 

 

 

 

 

Vauvalle ruokalappuja. Oli isokukkainen kernikankaan pala. Siitä leikkasin oman arveluni mukaan sopivan kokoisia ruokalappuja niin monta kuin tuli.



 

 

Suurista kuvioista tuli jänniä muotoja ja niistä sain ideat koristeluihin. Hauskaa puuhaa kun voi tehdä "ihan mitä vaan" mieleen juolahtaa. Silti tuli tuiki tarpeellista. Tykkään että esineellä on käyttöfunktio eli -tarkoitus.

 

 

 

 

Näillä saattaa maistella porkkanaa sotkematta koko maailmaa soseella... tai ainakin melkein. Pari aivastusta niin minulla oli ripsissäkin sosetta. Mammulta taitaa olla rutiini hukassa.

 

 

 

 

Terkuin Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Vauvalle valloittavaa valkoista

 

 

Puikot on käyneet kuumana. Minulle aika iso urakka tehdä näin monimutkainen ja iso työ.  (Edellisistä neulotuista potkuhousuista onkin abaut 30 vuotta). Vinkkiä ja mallia otin Kauneimmat käsityöt-lehdestä numerosta 2/2005. Kaikki piti kumminkin sovittaa lankaan, mallineuleeseen, tiheyteen sun muuhun. Otin paperiset kaavat potkuhousuista, nutusta ja myssystä joihin vertasin. Sain jonkinlaiset mitat, apuvälineen laskelmilleni mallineuleen, lisäysten ja kavennusten suunnittelemiselle. Lankana minulla oli Katia 100% merino villa. Suloisen pehmeä, konepestävä ja mitä ihanin neuloa.

 

Koko setti tuli 3-6 kk ikäiselle vaaville. Pistin neuloessani vihkoon ylös silmukkalukuja ja mittoja vastaisuuden varalle. Ohje siis on tallessa. On vaan niin konstikas selittää että on parempi etten tänne koetakaan kirjoittaa. Autan kyllä mielelläni jos joku kiinnostuu ja tarvitsee ohjetta.

Napeiksi valitsin valkoiset joissa on vähän kultahippuja kimaltelemassa. Talviprinsessalle pitää olla vähän glamouria.

 



 

Käytin samaa mallineuletta kaikissa setin osissa. Myssyyn näin facebookissa hyvän idean. Aloitetaan kuten tavallinen pipo. MUTTA neulotaan aluksi tasona, noin 10cm tässä tapauksessa. Yhdistetään ympyräksi, neulotaan tavalliseen tapaan ja tehdään kavennukset ajallaan. Ei tarvitse tehdä erillisiä korvalappuja. Minusta tämä konsti oli superhelppo. Niskaan neuloin jälkikäteen muutaman kerroksen ainaoikeeta ja virkkasin nauhat.

 

Tätä pitsineuletta neuloin potkuhousujen yläosaan. Tuo alempi toistuu kaikissa osissa.

 



 

Toivottavasti on tytön-tylleröiselle sopiva. Posti lähti pakettia kiikuttamaan joten muutaman päivän kuluessa se selviää.

 

*****************

 

Mahtavaa saada työ valmiiksi, katsoa ja hivellä silityksen jälkeen kaunista lopputulosta. Nyt elämä taas tuntuu olevan ruusuilla tanssimista. Välillä piikki pistää varpaaseen, mutta ei se haittaa. Pääasia että musiikki soi ja helmat hulmuaa!

 

 

Iloisin terveisin Poutapilvi

 

 

 

 

 Ja uutta neuletta suunnittelemaan...

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Domino peitto

 

 

 

Tein villalangasta vauvalle peiton domino-neuleena. En ollut aiemmin tällaista neuletta tehnyt ja vähän piti harjoitella tekniikkaa. Loppu sujuikin sitten hienosti.

 

Aloitin kulmasta ja loin 35 silmukkaa. Tämä oli varmasti maksimi sukkapuikoilla. Ruuduista tuli noin 10 cm X 10 cm. 8 kerrosta neuloin aina oikein neuleena, sitten sileää oikeeta. Reunojen kolmiot on neulottu viimeiseksi ja aina oikein neuleena. Lankana on 7-veikkaa, Jannea ja muita tuntemattomia saman vahvuisia tutturoita. Koetin saada mahdollisimman paljon erivärisiä ruutuja: sinisiä, punaisia, keltaisia, vihreitä, liiloja, oransseja, valkoista (tummin sininen näyttää kuvassa ihan mustalta mutta ei vauvalle sentään mustaa laiteta).

 



 



 

Reunat virkkasin farkun värisellä langalla. Muuten niin kantikkaaksi muodostuneeseen kulmaan halusin pyöreyttä ja tein kuvan näköisen sommitelman. Virkkasin kulmassa edestakaisin ja korkeampia silmukoita. Sain kerroksia enemmän kuin reunaan muutoin tuli, siitä pyöreys.

 

 

 

Valmis peitto on kooltaan kutakuinkin 80 cm X 65 cm. Miellyttävä tuttavuus tämä domino. Syttyi heti mielihalu tehdä tätä lisääkin ja ideoita mihin tätä voisi käyttää. Ystävättäreni on tehnyt tyynyn päällisiä. Tähän työhön halusin paljon värejä mutta neuleen kuvio tulee esille myös kahdella tai yhdelläkin värillä.

 

 

Marraskuun viimeistä viedään,

terveisin Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Kastemekon päivitys

 

80-luvun simppeli kastemekko oli koristeltu vain rusetilla. Aluskankaana mekossa on puuvilla ja päällä verkkomainen kangas jossa on pieniä nyppyjä koristeena. Nyt mekko päivitettiin tälle vuosituhannelle.

 

 

Tässä on karsittu malli eli lähtötilanne.

 

 

Kaupasta hankittiin organzalle kirjottua pitsiä. Silmät sattuivat heti tähän viettelykseen. Kirjailut on kimmeltävällä langalla tehdyt ja siellä täällä kimaltelee pieni strassi. Leveys tällä kankaalla on 35 cm ja kuvion leveys reilu 20 cm. Pitsi on kankaan toisessa laidassa eli siitä saatiin kaunista koristetta mekon helmaan.

 

 

Sitten alkoi pitsin kiinnittäminen varsinaiseen mekkoon. Asettelin pitsikankaan tasaisesti kaarevaan muotoon mekon päällikankaan  päälle. Neulasin hyvin ja aloin ommella koneella kiinni. Ensin tein alareunan, kukkien muotoja mukaellen. Keskeltä ompelin sieltä täältä käsin. Tukena ompelun aikana minulla oli vedessä sulavaa tukikangasta. Ompelut tein kiiltävällä kirjontalangalla.

Ylimääräisen organzan leikkasin pois kuvion reunoja pitkin. Leikattujen reunojen yli kirjailin koneella vielä saman tyyppisiä koukeroita kuin pitsissäkin on. Näin sain nämäkin kohdat tarttumaan kiinni eikä jäänyt repsottavia osia näkyviin.

 





Kaikki ommeltuani laitoin hameen helmat pesualtaaseen vähäksi aikaa likoamaan ja tuossa tuokiossa tukikangas liukeni pois. Huuhdoin ja silittelin helman varovasti kuivaksi.

 



Tyttölapsen merkiksi hankimme pinkkiä organzanauhaa. Ylijääneestä pitsikankaan palasta leikkasin yhden pikkukukan rusetin keskelle, sattuipa siihen yksi strassikin.

 

Helman leikkasin vielä kukkapitsin muotoon.



 

Mekko on valmis. Olen iloinen mekon uudistuneesta ilmeestä. Työ sinällään ei kestänyt kovin kauan ja maksoi vaivan. Nyt voidaan kastaa tyttövauva oman äitinsä mekossa.

 

 

 Onnellisin Mummoterveisin Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 





Villakapalo ja muita tykötarpeita vauvalle

 

 

 

Ruskan värejä syysvauvalle.

 

Pikkuiset sukat 10 silmukalla, kintaat ja pikkupipo. Villakapalo olikin minulle uusi tuttavuus. Tällaista oli toivottu joten niinhän se oli kokeiltava. Vaikeahan se ei ole tehdä ja paksusta langasta se tulisi tosi nopeasti. Minä valitsin langan värien mukaan ja neuloin 2,5 puikoilla. Menikin sitten tunti poikineen. Lisäilin jo vaihtuvavärisen langan raitojen joukkoon vielä omia piristyksiäni. Langanpäitä tulikin sitten aika roimasti pääteltäväksi.

 

Kuvauspäivänä olikin mukava usva, järvi oli aivan tyyni. Sammaleiset kivet sattuvat neulomukseni väritykseen just passelisti.

 

 

 

 

Syysterveisin Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Aplikaatioita lapselle

 

 

Tässä yksityiskohtia viimepäivien tekemisistäni. Aplikointia ja kirjailua.

 

Hullaannuin näistä pikkuveitikoista ihan täysin. Oli pakko ostaa pois tuo veitikkakangas. Siihen mukaan pikkuruudullista ja aplikoimaan kuviokankaan eläimiä. Vähän vielä köynnöksiä lisäksi koneella kirjoen.

 

 

Tästä leikkisästä kankaasta tuli lapselle pussilakana, 80cm x 120cm.

 

Sitten vielä lisää aplikaatioita kun kerran rupesin. Neliapila-kangas antoi idean tämän pussilakanan koristeluun. Apila-kangas löytyi alekorista, vihreä ja lila omista kompuksista. Vaihtuvavärisellä lilalla kirjailin omien leikkaamien lilojen kukkien ympärille ja keskelle. Kaavan kukkiin otin neliapilan muodosta.

 

Huhuu, siellä hulmutaan. Ah, vielä niin aurinkoisia päiviä ja lisää luvassa.

 

 

 

 

 

Perhoset lehahtivat myös ottamaan aurinkoa. Sain napattua kuviin Neitoperhosen, Amiraaliperhosen ja Sitruunaperhosen.

 

Marjat työllistävät edelleen. Mehumarjat on jo tallessa ja mustikatkin. Puolukat vielä kutsuvat poimijaa... ja enhän minä malta olla menemättä.

 

Uusia ideoita on kovasti kehitteillä. Kunhan tulee ne sadepäivät ja tilkkukurssikin alkaa juuri.

 

 

Vielä niin kesäisin terveisin Poutapilvi