Koukun varresta

 

Kaksipäinen tunisialainen koukkuni pöllähti eteeni pitkästä aikaa. Lankojen hävitysaalto on jälleen kerran päällä ja niin syntyivät kahdet koukutut kintaat. Näissä lilan sävyisissä menee kaksi "Puroa" sävysävyyn. Eli kumpanakin lankana on sama lanka mutta värit menevät eri suuntiin. (mahdollisimman selkeästi sanottu). Noh, sinä kuka olet koukunnut niin tiedät kyllä mitä tarkoitan.

 

Näissä taasen on Seiskaveikka oranssi ja Purosta ne tummemmat violetit. Peukut on molemmissa kintaissa virkattu.

 

 

 

 

Kauniita talviterveisiä täältä Savosta.

 

Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Kirjat sivuun ja koukku esiin

Tunisialainen tuntui helpoimmalta ja nopsimmalta työltä noin toipilaana olon jälkeen. En malta enää makoilla. Tuntuu että koko kroppa on viikon jälkeen jo ihan kipeä ylenmääräisestä levosta. Niska on jumissa lukemisesta (tykkään lukea vuoteessa). Olympialaisia kömmin katsomaan, kun oli jänniä hetkiä suomalaisilla jääkiekossa ja hiihdoissa. Tuumasin, että nyt dekkarit nurkkaan ja koukku esille. Hiihtäjiä kirittäessä ei kyllä koukkuamisesta tullut mitään.

 

Tein lasten kintaat. Lankoina pörröinen vaaleanpunainen Softy ja 7-veljeksen keltainen ja vaaleanpunainen. Virkkasin peukalot ja ranteeseen muutaman kerroksen. Kintaita voi käyttää kummin päin vaan. Oikealta puolelta ovat tavallisen koukutun näköiset ja nurjalta pörröiset. Kuvat ei nyt tee oikeutta kintaille ja väreille mutta en vaan malttanut olla postaamatta jo nyt heti illalla kun sain valmiiksi.

 

 

 



 

 Käsityöt on sentään kevyitä vaikken maitopurkkia painavampaa saa kuukauteen nostellakaan. Tästä se lähtee!

 

Hyvää viikonloppua vielä olympialaisten ja käsitöiden parissa kaikille lukijoilleni!

 

Terveisin Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kintaat kuin karkit

 

Löysin pitkästä aikaa tunisialaisen koukkuni. Eskarilaistytölle käsien lämmikettä syntyi ensitöiksi, kun katselin yhä pieneneviä lankatutturoitani. Pörröinen vaalea lanka tyyliin marketin tarjouslaari, punainen ja lilat Janne ja 7-veljestä. Ylimmässä kuvassa oikeinpäin...

...mutta yhtä hyvin voisi käyttää tätä pörröistä nurjaa puolta päälläpäin. Tykkään aina tehdä kintaat niin, että toisena lankana on pehmeä kuohkea lanka jos ensimmäinen silmukoiden keräilylanka onkin napakka, villaisia toki kaikki. Tässä parissa yhdistin vielä virkkausta. Tein muutaman kerroksen ranteeseen ja peukut virkkaamalla. Pikkuinen peukalo olikin helpompi virkata kuin yrittää pyöritellä tunisialaisella.

 

Olen tänään muutenkin erityisen hyvällä tuulella kuin vaan kintaiden valmistumisen vuoksi. Huomasin nimittäin että olen saanut kaksi uutta ihka omaa jäsentä blogiini. Tervetuloa mukaan Marle ja margsan. Tässä teille kiitokseksi Värienergiaa.

 

 

 

 

 

 

 

Nyt lenkille ja Lumiukon tekoon!

 

 

 

 



Poutapilvi









 

Pehmeeseen pakettiin kintaat

 

Kaikki pehmeät paketit valmiina! Pyöräytin vielä yhdet koukutut kintaat. Vaihteeksi virkkasin peukalon ja myös koristeeksi ranteeseen kolme kerrosta ja rapuvirkkauksella reunan. Harmaat ovat kuin joulukuinen päivä.

 

 Nyt on jo pimeimmän ajan yli päästy. Päivä alkaa pitenemään pikkuhiljaa. Lunta toivon joululahjaksi, että pääsisin suksien päälle pian ennen kun innostus menee ohi.

 

 

 

 

 

 

 

Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tumput/kintaat

 

Tunisialainen kaksipäinen koukkuni on ollut töissä jälleen.

Hempeilyvaihde näköjään minulla päällä, kun näitä kukkia täytyy laittaa joka paikkaan. Pitkulaiset raidat syntyivät "nurjilla" silmukoilla eli koukkusin langan kuten normaalistikin mutta työn nurjalta puolelta. Aina yhtä ihanaa tuo koukun käyttely!


Tumpputerkuin Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Koukutut kintaat- taas yhdet

 

Tunisialaisella koukkuamisella/virkkauksella on pysyvä paikka mun sydämessä. Neulominen on ihanaa mutta aina palaan koukun varteen, kun sen kerran olen oppinut. Kaksipäistä on niin kätevä käyttää. Istuu käteenkin paremmin kuin tavallinen virkkuukoukku. Tekee aina mieli kokeilla erilaisia lankoja ja väriyhdistelmiä että minkäköhänlaista pintaa tulis jos laittais näin tai näin...

 

Nämä kintaat valmistuivat vähän aikaa sitten. Lankana vaalean punainen 7-veljestä ja vaihtuvavärinen (jonka nimeä en muista ja vyöte kadonnut) Eurokankaan laarista. Suota ja sammalta, kohmeisia karpaleita oli ajatuksissani kun näitä tein. Nyt tuli uudelleen kesä  ja kuvaamaan päästiin pihamaamme vanhalle sammaloituneelle kaivon kannelle.



Poutapilvi









 

 

 

 



Kesämuistoja

 

Meillä satoi pari päivää sitten lunta. Se säikäytti minut puikkojen ja koukkujen kimppuun ja lankakopalle. Sieltä löytyi tarpeet koukuttuihin kintaisiin. Pörröistä mustaa ja aivan ihanaa vaaleenpunaista villaista. Vaihtuvavarisestä, jossa kimalteleva hopealanka, sain koristeeksi kukkia - muistoja kesästä!

 

 

 

 

Terveisin Poutapilvi



Kintaita, kintaita, kintaita

Koko syksyn koukkusin tunisialaisellani aivan mielettömästi. Tässä nyt kuvina niitä töitä eli kaksipäisellä koukulla tehtyjä. Mallin olen kehitellyt itse samoin erilaisia koristelutekniikoita.

 

 

 

 

Keksin tavan jolla tulee kankaan näköistä, paksua kaksipuoleista pintaa.  Toisen langan muodostama pinta jää nurjalle. Sammal-kintaiksi ristin nämä.

 

Erilaisia lankayhdistelmiä käyttämällä (aina kahdella erilaisella langalla) on mahdollisten variaatioiden määrä loputon. Tässä koristeena virkattu kukka, käyttäen kintaan toista lankaa.

 

Tässä pikkuneidin käteen sopivat Prinsessakintaat.

 

 

 

 

Nämä Lumikuningatar-kintaat on tehty kolmella langalla, yhtenä paljettikoristeinen lanka. Keksin keinon tehdä kohoraitaa.

 

 

Kohoraidat lähikuvassa.

 

 

 

 

 

 

 

Nämä mustat kimaltelevat Täysikuu-kintaat on myös tehty kolmella langalla. Joukossa yksi välkehtivä lanka.

 

 

 

 

 

Ampiaiset! Mustaa pörröistä kohoraitaa ympäri.

 

 

 

Huurre: kahta eriväristä lankaa ja "kuviolangalla" pieniä nyppyjä käden selän puolelle.

 

Jäkälä. Sama tekniikka kuin edellä. Toisena lankana

vaihtuvavärinen valkoinen/harmaa

Lakkasuo-kintaat. Vaihtuvavärisellä langalla nyppyjä kädenselällä.

 

 

 

 

 

 

Papukaija-kintaat, värihulluttelua!

 

Miesten Kaivos-kintaat.

 

Röyhelöreunaiset Viljapelto-kintaat

 

 

 

Kintaita on niin ihana tehdä. Koukkusinkin syksyllä itseni ihan tainnoksiin asti. Nyt annoin koukkuni ystävättärelleni lainaan. Olen lomalla tästä lajista. Hän taiteilee puolestani ja minä kehittelen jotain muuta!

 

 

Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kintaat tunisialaisittain

 Koukutut kintaat virkatulla pitsikoristeella. Lankoina 7-veljestä grafiitin harmaa ja toisen langan nimeä en tiedä mutta säikeetön ja lähes kierteetön vaihtuvavärinen, hiukan pörröinen lanka. Ihan peruskoukkuamisella kinnas syntyy tosi nopeasti ja viimeistelyn yhteydessä pitsikukka koristeeksi. Kaksi eriväristä lankaa antaa jo kivan ilmeen, kukka kruunaa. Kiva lahja vaikka. Nämä menee nuorelle tytölle.

 

Koukuten, koukuten

 

Poutapilvi

 

 

 

Koukussa koukkuamiseen

Niin se viimetalvinen tunisialainen kaksipäinen koukku vaan vei mennessään. Ensimmäiset kintaat tein lainakoukulla, kun jouduin omaani odottelemaan tovin. Oli kaikki myyneet ja uusia veistelivät vasta...

Pienille tietysti ekana jotain hassua ja hauskaa; kukkakintaat tytöille ja nuorelle isännälle traktori.

Ystävättärelle lähti nämä ruusuiset.

Muutama pipokin tuli koukuttua. Tästä yhdestä vaan muistin kuvan ottaa.

Ja kintaita...

...monenlaisia. Ja lisää tulee :)

Terveisin Poutapilvi