Riihen ikkuna kuva

torstai 19. maaliskuuta 2020

Ilon pilkahduksia



Vaikka talvea ei tullutkaan niin aina tarvitaan villasukkia. Nämä neuloin jo aikoja sitten ystävälleni Antille. Lupasi hirvimettällä käyttää. Siellä kun passissa ollaan ja värjötellään.



Kun ei Anttikaan ihan tavallinen kaveri ole, niin ei se tavallisia sukkiakaan saanut. Aina pitää keksiä jotain hassua. Ja minähän keksin. Kysymättä neuloin erilaiset parit.




Olen ollut pitkään poissa täältä. Edellisestä postauksesta on jo monta kuukautta. On ollut vaikea aika elämässä. Äitini sairastui ja nukkui pois loppuvuodesta. Tämän kaiken läpikäyminen on ollut rankkaa. En ole juurikaan tehnyt käsitöitä. Tai ainakaan saanut mitään valmiiksi. Kerran oli ihanaa parsia pikkutytön sukkahousun varpaaseen tullut reikä. Sain edes pitää neulaa ja lankaa kädessäni. 

Nyt kevään koittaessa yritän tulla reippaammaksi ja aktiivisemmaksi. Siitä ilonpilkahdukset....että kumminkin ne käsityöt auttavat jäsentelemään asioita päässä. Saavat ajatukset hetkeksi muualle ja tarttumaan johonkin mukavaan tekemiseen.




Tämä on toinen asia mikä on pitänyt minut tolkuissani. Leudon talven ansiosta minulla on ollut mahdollisuus pitää ihan omaa avantoa auki. Ja pulahtaa sinne aina kun siltä on tuntunut. Välillä uintipaikkani on jäätynyt mutta lappiolla sain sen avattua. Toisinaan taas salmi on ollut rantaan asti auki. Jäätävän ihanaa. 


Kaikesta huolimatta kevät tulee omalla painollaan. Tänä vuonna näköjään vieläpä hurjasti etuajassa. Muutenkin eletään erikoista aikaa, korona -viiruksen varjossa.

Joka tapauksessa kaikille teille ihanaa keväistä aikaa. Nyt on mainio tilaisuus olla vaan kotona ja tehdä käsitöitä.


Terkuin Poutapilvi