Intialainen temppeli?

 

Olen ollut lomamatkalla...

 

...laiturin nokassa. Mielikuvitusmatkalla satujen maassa. Aamulla 3.30 järven peitti usva, oli aivan äänetöntä. Odotin että Helinä-keiju lennähtäisi paikalle.

 

 

 

Ei näkynyt keijua, vaan Nukkumatti houkutteli takaisin petiin.

 

 

 

 

 

 

 

On sateenropinan välissä paistanutkin. Ja ollaan päästy puutarhaan ja metsään. Marjavasut ovat alkaneet täyttyä mukavasti.

 

Kukkaset ovat kiehtovia kuvauskohteita. Tulipa parit pörriäisetkin poseeraamaan.

 

Tuo "mikälienee" oli tosi pelottavan näköinen. Saanee olla linnuilta rauhassa.

 

 

Sienipiirakkatarpeita löytyy. Sateet ainakin lupaavat loistavaa sienisatoa.

 

Mutta entäs ne käsityöt. Ovat saaneet neuleet olla visusti korissa koskemattomina. Leikatut tilkut odottavat myös ompelijaa. Ehkäpä tällainen luova tauko on joskus paikallaan. Tässä kopan sisältö tällä hetkellä. Kirjavaa lankaa ja väliin vielä omia piristeitä ja tehosteita. En koskaan tyydy noihin valmiisiin sekoituksiin vaikkakin värikkäitä yleensä ovatkin. 

 



Tällaisia kuulumisia näin elokuun alkuun. Ootellaan josko se kesä sieltä vielä kumminkin tulisi.

 

 

Terveisin Poutapilvi

 

 

 

 



Mustavalkoinen tilkkulaukku

 

Lopullisen muotonsa tämä laukku sai ihan lähipäivinä.

 

 

 Mustavalkoisista kankaista koottu tilkkupinta ja kirjailukokeilu on lojunut jo reilun vuoden odottamassa inspiraatiota. Nyt se tuli! Olin ensin ommellut kaitaleita yhteen (vanhoista vaatteista), eikä näyttänyt kummoiselta. Siispä jälleen käännyin ompelukoneeni puoleen ja erivärisiä punaisia kirjontoja päälle. Sitten en vaan tiennyt mitä kokeilustani tekisin. Ensin ajattelin pussukkaa mutta siihen pala oli hieman liian iso enkä raaskinut leikata tilkkupintaa hukkaan. Niinpä päädyin laukkuun ja vain halkaisin tilkun kahtia.

 

Tikkasin vanun kiinni joka toisesta kaitaleiden sauman kohdasta.

Otin lisäksi mustaa puuvillaa pohjaa ja muita pikkuosia varten. Pohjaan halusin jotain elävyyttä. Kirjoin tietysti. Tällä kertaa uskalsin valita jo räväkämmin ja kirjoin punaisella langalla muurahaisen polkuja. Tulikin aikas metkan näköistä. Takana tukevaa kangasta topakoittamassa pohjaa.

 



 

Sitten pohjakappaleet yhteen sivujen kanssa ja tikkaus reunaan.

 

Laukku alkaa jo saada muotonsa. Minulla oli kiire saada nähdä miltä se näyttäisi valmiina.

 

Tässä lähikuvaa kirjailuista. Ne onnistuivat hyvin ilman minkäänlaisia ongelmia. Minusta punaiset muurahaisen polut sopivat hyvin laukun tilkkupintaan.

 

Vuori on kirkkaan punainen joten uskalsin valita vetoketjuksikin punaisen. Vetoketjun laitto ei mennytkään sitten niin kuin Strömsössä. Ompelin lipareet ensin vetoketjun väärään päähän, siis sinne loppupäähän. Ja tietysti jo tikkasinkin huolellisesti. Ennen laukkuun kiinnitystä onneksi mallailin ja ihmettelin kun laukku ei aukene avaraksi, kuten aiemmat. Ei muuta kun purkamaan koko juttu. Siinä meni yhden illan työt, ensin ompelu ja sitten purkaminen. Grrrr!

 

Noh, vihdoin sain vetoketjun mysteerin selvitettyä. Pääsin eteenpäin työssäni. Olin aiemmin jo puuhannut vuorin. Laitoin isohkon vetoketjutaskun ja..

 

..avoimen taskun, jonka jaoin kahteen osaan. Toinen puoli kännykälle ja toinen jollekin muulle. Muistin jopa tehdä laskokset taskukappaleisiin väljyyden lisäämiseksi. Yläreunan viimeistä kaitaletta ja sankoja laukku odottikin monta päivää. Meinasi tulla kyllästyminen tai oikeammin sanottuna oli liian hienoja päiviä istua ompelemassa. Mutta lopulta tuli valmista.

 

Varsin opettavainen projekti. Minun ei pidä hätäillä vaan tehdä vaihe vaiheelta tarkasti. Ei vielä suju laukun/ kassin teko rutiinilla. Lopputulokseen olen kohtalaisen tyytyväinen. Jotakin tekisin eritavalla seuraavaan laukkuuni. Nyt voin kuitenkin testata miten ratkaisuni toimivat ja tehdä parannuksia sen mukaan. Työ tekijäänsä opettaa.

 

 

Tässä syy laukun valmistumisen viivästymiseen. Olemme mieheni kanssa keränneet tähän mennessä  60 litraa puolukoita!

 

 

Iki-ihanaista, kesäntuntuista aikaa käsitöiden ja luonnon parissa.

 

Terveisin Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 





Joulupuuroa

 

Elonkorjuusatoa pussittelen tänään. Kauraa on enemmänkin kuin omiksi tarpeiksi. Riittää vielä sukulaisille ja ystäville. Myyjäisissä kauraryynit oli varsinainen hittituote.

 

Naapurin Kisukin ilmestyi paikalle josko saisi napattua jyristelevän leikkuupuimurin säikäyttämiä hiirulaisia.

 

Tässä ohje oivaan perinteiseen ja terveelliseen kauraryynipuuroon. Ryynit ovat kuitupitoisia tummia ja muodoltaan kuten riisi. Puurokin muistuttaa riisipuuroa mutta on aromikkaampi.

 

Kauraryynipuuro

5 dl vettä

4 dl kauraryynejä (ei hiutaleita vaan ryynejä, pieniä jyväsiä kuin riisi)

2 dl puuroriisiä

n. 1 l maitoa

2 tl suolaa

 

Kuumenna vesi kiehuvaksi. Lisää ryynit ja riisit. Sekoita välillä ja lisää maitoa vähän kerrallaan puuron sakeutuessa. Keitä n. 1 h riisipuuron tapaan. Mausta suolalla. Nauti voisilmän kanssa tai sokerin, kanelin ja maidon kera.

 

Kaupan hyllyllä ei taida kauraryynejä nykyään ollakaan mutta myllystä ja lähiruokatoreilta niitä saa. Riisiä lisäsin, että puuroontuu paremmin. Voi että on hyvää! Saman voi tehdä uunissakin, ohraryynipuuron tapaan.

 

Onnistumisen iloa,

Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Herkullisia värejä

 

Tässä minun tomaattisatoani: Punaista Sasha Altaita, kuvassa vielä vihreänä Moskovalaista, Siperian Punaista, Nikolain keltaista kirsikkatomaattia, pikkuriikkisiä rypäleiden kokoista Azoychkaa, Tummanpunaista Place Prinssiä. Keräsin tänään seinustalta kaikki loput tomaatit pois, kun niin syksyistä jo luvattiin. Kypsyttelen vihreät pimeässä kaapissa. Tänä iltana lämmittää ihana kermainen ja pehmeän mausteinen tomaattikeitto ja tuoreet ruisleipäset!

 

Ihana pehmeä tomaatti keitto

 

6-8 kpl keskikokoista tomaattia(n.800g)

1 sipuli

tilkka ruokaöljyä

2 valkosipulin kynttä

1 lihaliemikuutio

1 pikkupurkki tomaattipyrettä

n. 5dl vettä

mausteita maun mukaan ripaus jokaista: basilika, oregano, tilli, sitruunalippi, valkopippuri, mustapippuri, lipstikka, rosmariini

2 dl ruokakermaa

 

Paloittele tomaatit ja sipuli. Laita pilkottu sipuli ja puristettu valkosipuli kattilaan kuullottumaan tilkkaseen öljyä.

Lisää tomaatinpalat, lihaliemikuutio, tomaattipyre ja vesi. Anna kiehua hiljalleen n. 10min. Lisää mausteet, hämmentele. Kun keitto on kypsä, lisää ruokakerma. Anna hautua vielä  ja kiehua kokoon toiset 10min. Hienonna keitto sauvasekoittimella tasaiseksi. Maista.

 

Ruokaisuutta voi lisätä heittämällä joukkoon ruskistettuja pekonin paloja tai tuorepastaa, krutonkeja jne. Anna mielikuvituksen lentää.

 

Tarjoile keitto hiukan jäähtyneenä. Koristele persiljalla tai lempiyrteilläsi. Nauti tuoreen leivän kanssa.

 

Minä leivoin ruisleipäsiä valmiista ruisleipäaineksesta. Pakkauksessa on toimiva ohje. Leivoin omani juomalasimuotilla ja paistoin n.20min /pellillinen 250C. Tein puolikkaan ohjeen verran niin ei ihan koko päivää mennyt paistamiseen. Kohottaminen on tärkeää. Varaa aikaa taikinan nousemiseen ja leipästen nousemiseen ainakin sen mitä ohjeessa sanotaan ja ei haittaa vaikka enemmänkin. Juuri paistetut leipäset "voitelin" vedellä heti uunista tultuaan. Tuli pehmeitä, kuohkeitä ja niin maistuvia ruisleipäsiä että!


Terkuin Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Marjatorttu ja ristipistoliina

 

Kermavaahdon ja marjojen yhdistelmä on vastustamaton!

Onneksi tuli vieraita, että sain syyn tehdä marjatortun... voisi sen kait tehdä muutenkin, mutta ne linjat! Ristipistoin koristeltu perintöliina sattui juuri sopivasti ikäänkuin kehykseksi lasilautasen alle.

 

Tässä on itse keitettyä kuningatarhilloa ja tuoreita mustikoita sekä vadelmia. Sitruunalippi on vihreiden koristeiden nimi. En ollut ikinä aiemmin kuullut maustekasvista. Torilla maistoin alkukesästä ja se oli pakko hankkia yrttipenkkiin. Todella raikas, kevyt, sitruunainen maku ja tuoksu. Minusta parempi kuin Sitruunamelissa. Kasvi ei talvehdi Suomessa ulkona, täytyy muistaa ottaa sisälle talviunille.

 

 

 

Sateen sattuessa emme päässeet kahvittelemaan puutarhaan vaan lasikuistille. Sieltäpä olikin mukava katsella sateen ropinaa!

 

 

 

 

Mitäs tänään syötäisiin?

 

Ensimmäinen kesäkurpitsa omasta maasta pääsee aurajuuston kanssa uuniin.

 

Jälkkäriksi pannukakku ja tuoretta vattuhilloa, myös omista pensaista.

 

 

Madeiralta tuomani siemenet ovat itäneet ja ainakin kukkivat komeasti. Näistä piti tulla joitakin juureksia. Pienet vaaleat kukat ovat nättejä maljakossa. Olkoon sitten vaikka niin, jos ei juurta ja syötävää tulekaan!



Poutapilvi










 

 

 

 

 



Punaisia, valkoisia, vihreitä ja mustia

 

Tulikin oikein marjapoudat! Hilloa, mehua ja heti tuoreeltaan marjoja suoraan pensaasta.

 

 

 

 

Tällainen harvinaisempikin löytyi; vihreä viinimarja. Kerrassaan ihanan makuinen, kuin mustaherukka mutta hienostuneempi.

Nam, nam! Kesän maut talteen ja nyt todellinen vitamiinitankkaus. Pomminvarmaa vastustuskykyä syksyä varten.




Terkuin Poutapilvi










 

Satoa korjataan!

 

Hei flunssapöpöt ja vampyyrit, älkää vaan meille eksykö! Meillä on hyvä vastustuskyky tämän oman valkosipulisadon myötä.

Poutapilvi

Sateen jälkeen on kaunista

Välillä pitää ihastella pihalla.

 

Sateen jälkeen on kaunista. Omput hehkuvat jo niin punaposkisina. Kohta oksat viistää jo maata, omppuja on ihan valtavasti.  Saivat vielä virkistävän kylvyn.
 

 

Kukat ei tietty niin sateesta tykkää mutta kimmeltävät vesipisarat on kauniita.

 

 

 

Poutapilvi