Farkkujen kesäilme

Kesäpuuhaa koululaisten kanssa. Lomat jo lähenee loppuaan mutta kesämieli kuitenkin jatkuu. Teinin kanssa myllättiin tilkkulaatikkoa. Sieltä silmiin sattui kiva kankaan pala ja siitä hauska idea. Sitten vaan ompelukone keittiön pöydälle ja hommiin. Reissussa mukana olleet farkut saivat uutta ilmettä. 

Yhteistuumin ja pikavauhtia syntyi tällainen pikku tuunausjutska. Herkät ruusut ja kirjonta ompelukoneella, ei hassumpi yhdistelmä nuorelle tytölle.

 Minulla vielä kesämieltä riittää, uimakausi jatkuu. Käyn joka aamu niin kauan kuin suinkin tarkenen. Tällä konstin herään takuuvarmasti.

Kesämieltä toivotan myös sinulle uskollinen lukijani tai satunnainen vierailija. Nautitaan elokuun ihanista hämärtyvistä illoista.

Poutapilvi

Kaamoksen karkotusta

Kierrätystä ja tuunausta. Kolikoilla kirpparilta valosarja + omatekoisia  kuurankukkia rautalangasta ja paperimassasta.

Liitutaulumaalilla ehostettu vanha alusta/taulu peilin viereen. Kirpputorilta aiemmin napattu sekin. Kulunut maali pinta, ei mitään nykymateriaalia, pikkureikä naulalle/ ruuville yläreunassa ripustusta varten. Olen veikannut kirkon virsien mekitsemistä tai kouluun liittyvää. En tiedä mikä taulu on alun perin ollut, aika vanha se joka tapauksessa on. Tietäisitkö sinä?

Kas näin. Romantiikkaa, joulutunnelmaa, valoa, piristystä, mitä tahansa se sitten onkaan. Liitutauluun voin kirjoittaa jotain tärkeää muistettavaa. Kumminkin (yleensä) katson peiliin ennen kuin lähden ovesta ulos. Ehkä tekstikin sitten kiinnittää huomioni. Voin myös laittaa tauluun tervetulo-toivotuksen vierailleni!

Aina tätäkin konstia voi kokeilla kaamos uupumuksen karkottajana.  Psyykkaan ja keskitän ajatukseni, hyvä energia vetää sitä lisää puoleensa. Reilu pari viikkoa ja ollaan jo menossa valoisampaa aikaa kohti.

Toivotan oikein paljon kivoja päiviä myös sinulle!

Poutapilvi 

PS. Kiva kun kävit kurkkaamassa Riihen ikkunasta

Lampun lasikuvusta maljakoksi

 Kalkkimaalilla tein kattovalaisimen kuvusta maljan. Ledituikut sisään ja syksyisiä oksia (ilman vettä). Tunnelmallinen asetelma, niin ihanaa näihin pimeisiin iltoihin.

Tästä himmeästä lasikupuisesta kattovalaisimesta en tykännyt yhtään. Otin katosta alas ja pyörittelin sitä käsissäni. Pistänkö koko höskän kiertoon vai saisko tästä jotain. Jännä korinpohja kudos minua kumminkin kiehtoi. Pesin ja kokeilin että pitää vettä. Hyvä!

Maalasin kalkkimaalilla vitivalkoiseksi. Pistin ledituikkuja sisälle. Toimii!

Sitten hain kävelylenkillä värikkäitä aronian oksia. Vesi pysyy ja toimii myös maljakkona. Jess!

Pikatuunaus omaksi iloksi. Toimii sisällä ja ulkona. Halkaisijaltaan noin 40 cm ja suuaukko noin 20 cm. Ja voin käyttää ainakin näillä kahdella tavalla: maljakkona ja tuikkumaljana.

Kalkkimaali oli se alkuperäinen innoittajani. Purkki on pyörinyt pöydälläni jo jonkin aikaa. Nyt kokeilin sitä lasiin. Hyvin tarttui ja pysyy. Kahteen kertaan maalasin että sain tasaisen pinnan. Nyt silmäilen kaikkia tavaroitani että josko tuonkin voisi maalata aivan uuteen uskoon.

Värikästä ja tunnelmallista syksyä kaikille

Poutapilvi

Kerro, kerro kuvastin

 

 

Ihanaiset kirpparilöytöni. Rösöinen taulunkehys, vanha bakeliitti kehyksinen käsipeili ja aitoja kristallilaseja Neuvostoliitosta. Taulunkehystä oli jo tuunailtu hopeavärillä ja sehän passaa kyllä mulle. Käsipeilistä tuli jotenkin mummola mieleen. Reunassa on kapea fasettihionta. Lasit taas ovat aika painavat kokoonsa nähden ja aitoa kunnon tavaraa entisiltä ajoilta. Harvakseltaan ovat käytössä olleet kun on tarratkin vielä paikoillaan. Sain näistä mukavan asetelman pöydälleni. Olen iloinen.

 

Olen muutakin pientä  puuhaillut kun kirppareilla luuhannut.

 

Tässä tyttärelleni 27 vuotta sitten ompelema vauvan mekko. Myssy on kaupantavaraa. Ovat olleet kierrossa jo kolmella muullakin tytöllä ja nyt palasivat takaisin. Sain mekon "muodistettavaksi".

 

Talvella opiston kurssille sitten kaappasin sen mukaani kun oli pesukonevärjäyspäivä. Lopputulos olikin hieman yllättävä. En muistanut ollenkaan mitä materiaalit olivat. Puuvillainen yläosa värjääntyi tosi voimakkaasti ja sekoitekankainen alaosa jäi vaaleammaksi. Valkoinen vetskari taas ei värjäytynyt ollenkaan, joten se piti vaihtaa. Hankin kaunista kukkaköynnösnauhaa ja lilan vetskan.

 

Tältä asu näyttää nyt. Uusi käyttäjä saa äitinsä mekon päivitetyn version.

 

 

On mulla muutakin pikkuhommaa täällä menossa...

 

 

Palaillaan,

terveisin Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Uusi lampunvarjostin

 

 

Valkoista valkoiselle. Purin vanhan lampunvarjostimen, enkelikangas sai nyt kyytiä. Otin entisestä kaavan...

 

 

 

 

 

 

...ja leikkasin mallin mukaisen kappaleen puuvillakankaasta. Valkoisessa kankaassa on pieniä pilkkuja ja pikkuruisia rusetteja, tuskin erottuvia, valkoista kaikki. Päälle laitoin valkoista pitsiä. Olin joskus rohmunnut kirpparilta mieleiseni pitsiverhon ja tästä leikkelin surutta kappaleen.

 

Tsiikailin valoa vasten miltä näyttää. Pitsin kuviot erottuvat jotenkin. Jotakin tarttis vielä tehdä. Saada enemmän tapahtumaa varjostimen pinnalle että muodostuisi jotain kivoja kuvioita lampun palaessa.

 

Aplikoin valkoisia lehtikuvioita kankaan pinnalle. Kirjailin kiiltävällä valkealla langalla kiemuroitani. Samalla puuvilla ja pitsikangas kiinnittyivät toisiinsa. Nyt alkaa näyttää mukavalta. Ja mitä vielä, annas kun katson, helmiä laitetaan myös. Kaikki on valkoista vaikka elementtejä on paljon erilaisia.

 



 

 

 

Kankaan kiinnittäminen varjostimen kehikkoon ei ollut ihan helppo juttu. Ensin kokeilin käsin ompelua mutta se ei tässä tapauksessa ollut paras vaihtoehto. Sitten aloitin liimaamalla. Ensin yläosa ja annoin sen kuivua. Sitten isompi rinkula ja kuivatellaan.

 



 

Asetin varjostimen jalkaansa ja pyykkipojilla nipistin liimatut reunat tiukempaan kuivumisen ajaksi. Reunojen liimaamisen jälkeen liimasin vielä pitsin ylä- ja alareunaan.

 

 

 

 

No niin. Tässähän tämä. Kirpparilta hankittu jalka ja varjostin kerrostalomme kierrätys hyllystä.

 

 

Kokeilumielessä tämän tein. Tuli niin kaikkien värien keskellä valkoista mieli. Vaalea kangas antaa hyvin valoa ja kuviot tulee esiin paremmin kun lamppu palaa. On se ihan sievä päivälläkin.

 

Valoisin ajatuksin Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 



 





 



Kastemekon päivitys

 

80-luvun simppeli kastemekko oli koristeltu vain rusetilla. Aluskankaana mekossa on puuvilla ja päällä verkkomainen kangas jossa on pieniä nyppyjä koristeena. Nyt mekko päivitettiin tälle vuosituhannelle.

 

 

Tässä on karsittu malli eli lähtötilanne.

 

 

Kaupasta hankittiin organzalle kirjottua pitsiä. Silmät sattuivat heti tähän viettelykseen. Kirjailut on kimmeltävällä langalla tehdyt ja siellä täällä kimaltelee pieni strassi. Leveys tällä kankaalla on 35 cm ja kuvion leveys reilu 20 cm. Pitsi on kankaan toisessa laidassa eli siitä saatiin kaunista koristetta mekon helmaan.

 

 

Sitten alkoi pitsin kiinnittäminen varsinaiseen mekkoon. Asettelin pitsikankaan tasaisesti kaarevaan muotoon mekon päällikankaan  päälle. Neulasin hyvin ja aloin ommella koneella kiinni. Ensin tein alareunan, kukkien muotoja mukaellen. Keskeltä ompelin sieltä täältä käsin. Tukena ompelun aikana minulla oli vedessä sulavaa tukikangasta. Ompelut tein kiiltävällä kirjontalangalla.

Ylimääräisen organzan leikkasin pois kuvion reunoja pitkin. Leikattujen reunojen yli kirjailin koneella vielä saman tyyppisiä koukeroita kuin pitsissäkin on. Näin sain nämäkin kohdat tarttumaan kiinni eikä jäänyt repsottavia osia näkyviin.

 





Kaikki ommeltuani laitoin hameen helmat pesualtaaseen vähäksi aikaa likoamaan ja tuossa tuokiossa tukikangas liukeni pois. Huuhdoin ja silittelin helman varovasti kuivaksi.

 



Tyttölapsen merkiksi hankimme pinkkiä organzanauhaa. Ylijääneestä pitsikankaan palasta leikkasin yhden pikkukukan rusetin keskelle, sattuipa siihen yksi strassikin.

 

Helman leikkasin vielä kukkapitsin muotoon.



 

Mekko on valmis. Olen iloinen mekon uudistuneesta ilmeestä. Työ sinällään ei kestänyt kovin kauan ja maksoi vaivan. Nyt voidaan kastaa tyttövauva oman äitinsä mekossa.

 

 

 Onnellisin Mummoterveisin Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 





Aplikoitu ruusukassi

 

 

Lähtökohta oli tämä mainoskassi. Hyvä valkoinen puuvillainen kassi mutta teksti ei minua miellyttänyt. Halusin tuunata kassin uuteen uskoon koska en halunnut sitä poiskaan heittää. Leikkasin sivusaumat auki jotta voin värjätä molemmat puolet ja ommella kassiin kuvioita. Värjäyksen toteutin kokeiluna tilkkutyökurssilla kun tutustuimme pigmenttiväreihin. Värinä on kutakuinkin farkunsininen.

 

Tekstin päälle aplikoin ensin yksivärisen harmaan kankaan. Ihan siltään vaan, ilman mitään tukikankaita. Ajattelin että tulee turhan paksu ja jäykkä liimakankaan kanssa. Ompelin ensin suoralla tikillä ympäri jotta kangas on kiinni kassikankaassa. Sitten ompelin tiheällä siksakilla reunat.

 

Sen jälkeen olikin tämä ihanin vaihe: ruusujen aplikointi. Piirsin ensin vaaleanpunaiselle kankaalle ruusun terälehtiä ja leikkasin ne irti. Sitten silitin ne kaksipuoliselle tukikankaalle. Sommittelin aikani ruusun muotoon ja sitten silitin ne kiinni kassiin. Ompelin suoraan tiheällä siksakilla kassin etupintaan. Mietin ensin että laittaisin vielä vihreitä lehtiä joukkoon. Pitäydyin kuitenkin vaan tässä ideassa koska mielestäni tapahtumaa on jo tarpeeksi. Onhan itse värjäys jo elävä enkä halunnut lisätä kirjavuutta. Yksinkertainen on kaunista.

 

Tässä kassin kääntöpuoli. Laitoin vielä vuorinkin kassia tukevoittamaan ja sitä paitsi aplikointien ompeleet näkyivät sisäpuolella ikävästi. Vuorina on samaa vaaleanpunaista kuin ruusutkin. Mitään taskuja en tähän malliin laittanut.

 



 

Kassi sai persoonallisemman ulkoasun tällä pikkujutulla. Nyt minun ei tarvitse enää mainostaa. Olkoon kassi vaikka vara kauppakassina tai kirjastokassina. En ole harrastanut juurikaan aplikointia ja kaksipuoleinen tukikangas on lojunut laatikossani turhan panttina, hyvä että edes löysin sen. Nyt sille tuli käyttöä ja tämän tekeminen oli helppoa ja hauskaa. Kassi tuli käyttöön eikä valmistuminenkaan kestänyt kauan!

 

 

 

Kassikaupalla ruusuisia terveisiä

T:Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Peilin tuunaus

 

Tuossa menneellä viikolla ostin kirpputorilta vanhan peilin. Tummanruskean sellaisen. Se nyt sitten ei käynyt minun värimaailmaani ollenkaan mutta muuten peili oli juuri sopivan kokoinen ja muotoinen. Se oli käärittävä hihat ja laitettava pensseli heiluman. Mastonin kuultomaalilla kolmeen kertaan, kun ensin oli mieheni hionut kehykset ja poistanut vanhan lakkakerroksen.

 

Lopputulos on hieno, ainakin minun silmääni, ja istuu paikalleen eteisessä kuin nenä päähän.

Tässä se on se vitamiinipommi, jonka avustuksella sain aikaan jotain muutakin kuin sukkiin raitoja. Tänään upeassa aurinkokelissä kävelylenkki haloilmiöitä ihastellen! Upeita valoisia pakkaspäiviä teille, kaikki ihanat lukijani!

 

 T:Poutapilvi

 

 

 



Lamppu ja ovi - pukuhuoneen fiksailua

 

Ensi viikonloppuna tulossa saunotettavia vieraita! Piti saada pukuhuonetta vähän edustavampaan kuntoon ja viihtyisäksi.

 

 

 

Ensinnäkin pesuhuoneeseen johtava ovi oli jotenkin niin mitäänsanomaton. Kuvat on ennen ja jälkeen käsittelyn. Hain paikallisesta nettiraudasta mustaa Supi saunavahaa. Tulos on aika hyvä. Mietin josko toinen kerros antaisi vielä tummemman vaikutelman mutta silti puunsyyt näkyisi. Huoneeseen tuli ryhtiä, kun muuten se on hyvin vaalea. Katto on vitivalkoinen ja seinät aavistuksen hiekkaan taittuvan vaalean harmaat.

 

 

Tuloksetta olemme pitkään etsineet sopivaa valaisinta. Mies innostui tällaisen taiteilemaan. Itse valaisimena on ledi, jossa on kääntyvä lamppu osa. Valaisimen rungon mies teki pahvisesta ilmanjakokurttuputkesta (liittyy vanhojen autojen kunnostamiseen) ja maalasi sen valkoiseksi. Ajaton ja simppeli, sopii paikkaan ja käyttötarkoitukseen.

 

Kääntyvä osa on suunnattu naulakkoon päin. Lamppu antaa pehmeän kapean lyhtymäisen valon ylhäältä alaspäin. Tunnelma on kuin vanhanajan pihasaunan pukuhuoneessa myrskylyhdyn valossa.

 

 

 Aiemmin tuunaamani vanhan naulakon päälle keräsin nostalgisia tavaroita. Kummitädiltäni nuorena saamani kynttilänjalka, vanha peltinen karamellirasia, oma vanha nalleni (montakymmentä vuotta vanha), omia ompelemiani peflettejä ja ledi lyhty jolla saa saunaan turvallisen tunnelmavalaistuksen.

 

 

Ripaus romantiikkaa kumminkin. En voinut olla tuomatta komeinta lyhtyäni kukkapöydälle. Saunomisen rentouttavaan tunnelmaan jotenkin kuuluu hämärä valaistus, vastan tuoksu ja kiireetön vilvoittelu hetki. Näillä haluan kaukaa ulkomailta kiireisestä suurkaupungista tulevia sukulaisvieraitani hemmotella.

 

 

Terveisin Poutapilvi