Kato Mau!

 

 

Kissan kuvaa tavoittelin tällä neulomuksella. Useampikin pikkuviikari lähipiirissä on sanonut että kissa on Mau. Hyvinkin osuvasti.

 

Sukka-asiat ovat nyt pop. Lasten sukista on kova kysyntä ja niitä pitää tekemän. Mukavaa hommaahan se on eikä mitään pakkotyötä.

 

Tassutkin tein. Näistä lähikuvista saanet silmukat katsottua jos haluat samaa mallia kokeilla. Ei ollut mielestäni vaikea neuloa. Malli on helppo sovittaa eri silmukkamäärille.

 

Sitten vielä nuttura kaaos. Tein molempia sukkia yhtä aikaa jotta sain niistä kutakuinkin samanlaiset. En osaa tehdä eriparisukkia. Jokin piintynyt tapa varmasti että ne pitää olla samanlaiset. Miljoonat langanpäät ei ole mikään mukava homma sitten päättelyvaiheessa. Mutta rantuja on niin kiva suunnitella pusseista löytyvistä jämistä. Lapsen sukan ympäri kun riittää pienikin pätkä yhteen kerrokseen.

 

Maksoi kumminkin vaivan. Tuli oikein riemuraitaa pikkutytölle.

 

 

 

Ja tästä vaikka isoveikalle. Sinisissä on valikoimaa vähemmän. Ja ajattelin että poikien mieleen on enemmän näin enkä tumpannut sekaan mitään violetteja enkä muitakaan erikoisvärejä.

 

 

Sohvan reunalla odottaa jo seuraava sukkaprojekti. Tilkkutyö on keittiöfiksauksen ajan sängyn alla leivinlevyn päällä turvassa. Taikinabatiikkia on myös tulossa. Siis kaikki vähän niin kuin puoliksi tehtyjä. Nää sukkahommat menee niin pieneen tilaan ja on helppo siirtää syrjään kun tulee mun maalausvuoro keittiössä! Hommaa on nyt joka lähtöön, mikä milloinkin sattuu huvittamaan.

 

 

Ahkerin terveisin Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



"Kukkatoimitus"

 

Muistin tuossa maanantaina ystävättäreni nimipäivät samalla kun tarkistin nimipäiväkangasvaihdon aikataulua. Riitta tuli mieleeni ja joskus aikoja sitten oli puhe oransseista sukista. Nyt valikoin langoistani oransseja ja pistin töpinäksi. Piti saada sukat postiin ajoissa. En kumminkaan halunnut neuloa ihan tavallisia raidallisia pikasukkia vaan tein myös kukkia. Kun nyt en pääse kukkien kanssa kylään ja kahveille niin näin kukkapuskakin menee perille. Riitta voi laittaa sitten juhla musat soimaan, ottaa siippansa kainaloon ja laittaa tanssiksi. Riitta tykkääkin tanssimisesta että en ihmettelisi vaikka näin tekisikin. Tosin polvi on vähän temppuillut mutta eiköhän sekin siitä tokene, mukavan asian puolesta.

 

 

 

Siinä ne vielä lepää ennen pakettiin joutumista. Se oli meille jäähyväishetki. Pakatessa aina ajattelen lahjan saajaa, mielessäni toivottelen kaikkea hyvää. Pistin toki pienen kortinkin mukaan tervehdyksineen. Sitten vaan pikapikaa postiin. Samalla tuli kävelylenkkikin hoidettua. Pistelin kohtuullisella vauhdilla että ennätin saada paketin ajoissa lähtemään. Nyt vaan jännitän tykkääkö hän lähetyksestäni.

 

Nyt on vaan niin neulottanut etten ole tilkuista saanut mitään valmista aikaiseksi. Monta työtä on kesken. Oikeastaan en tykkää tilanteesta, meinaa tulla stressi ja tämän kun piti olla kiva harrastus. Tilkkukurssikin on alkanut ja hyvässä vauhdissa. Heti kättelyssä värjäsimme kankaita ja samalla olemme opetelleet uuttakin. Kaikki kivat uudet jutut vievät mennessään ja pitää kokeilla edes. Siinä sitä sitten ollaankin, alkuja on mutta ei mitään järkevää ole syntynyt. Nyt vaan oottelen täysikuuta ja inspiraatio aaltoa.

 

 

Poutapilvi