Puhuttelevia koukeroita, käsin kirjailtua

 

Talven puuteriset sävyt ihastuttavat. Törmäsin tähän tilkkuun "saa ottaa" osastolla. Miellyin koukeroihin ja ajattelin, että tästä vois tehdä jotain kivaa.

 

Tässä lähtötilanne. Mukavan näköinen painettu pellavainen kankaan pala. Näyttää kauniilta mutta jotain puuttuu.

 

Projekti vaiheessa. Muutama aplikointi ja vähän kirjontakokeiluja.

 

 

Sitten villiinnyin ihan täysin. En meinannut osata lopettaa langoilla maalaamista. Työssä on nyt aplikoituja osia ja helmilangalla tehtyjä pistoja, kaikenlaisia mitä mieleen juolahti. Lankojeni värit loppuivat kesken: purin jopa kankaan rispaantuneesta reunasta pätkiä saadakseni pisteltyä muutamia tikkejä. Sitten käännyin ompelulankojeni puoleen. Kaksinkertaisella rullalangalla sain hyvin hentoja viivoja.

 

 

Tätä oli niin mukava tehdä. Jostakin tuli vielä niin romanttinen puuska että tällainen aihe puhutteli. Kankaan pala oli juuri riittävä tyynyn päälliseen. Sain 50cm x 50 cm tyynyn. Teen päällisestä aina pari senttiä pienemmän kuin sisus, saan napakamman ja täydemmän tyynyn. 

 

Sohvallani on aivan uuden uutukainen ilmestys. Se on hieman erikoinen muihin verrattuna...taitaa mennä koko sarja uusiksi.

 

Kirjailevin terveisin Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sydämiä paperitekniikalla

Paperitekniikka kokeilut olivat jääneet unohduksiin. Nyt sydämet putkahtivat mieleeni, sopivasti ajankohtaan nähden.
 

 

Kokeilut näyttivät kaikessa yksinkertaissuudessaan tältä. En ollut saanut minkäänlaista ideaa mitä niistä voisin tehdä.

 

 

Pelkkä konekirjonta näytti myös vähän vaisulta. Lisäsin vielä joitakin pieniä yksityiskohtia. Ja kokeilin vielä erilaisia koristelutapoja.

 

 

Niinhän siinä kävi että tällaisiksi pikkutauluiksi ne sitten muotoutuivat. Koko on n.25cm x 25 cm.

 

 

Kaikille lukijoilleni ystävänpäivä tervehdys tässä samalla.

 

Tämä on pakko jakaa teidän kanssanne: kameran kanssa ulkoillessani huomasin hauskat käsikkäin kulkevat jääpuikot. Hihii!

 

 

Terkuin Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 







Päiväpehosia aplikoiden

 

Aplikaatiovillitys jatkuu. Käsin kirjonta alkoi viehättää siinä määrin että oli vaan jatkettava. Kun ei uusia töitä ollut tekeillä niin aloin koristella jo  muuten valmista vauvanpeittoa..

 

Perhosia nyt vuorossa. Mukava oli suunnitella jotakin kaunista ja hempeää. Hitaasti ompelu antoi mielelle aikaa rauhoittua. Joskus tuntuu että täällä mennään vähän ylikierroksilla ja illallakaan ei meinaa malttaa lopettaa. Suunnitelmia ja ideoita kumpuaa niin ettei saa nukahdettua. Kaikki vaan rullaa päässä yhtenä letkana.

 



 

Perhoset kisailevat kilpaa tikattujen korentojen kanssa samalla niityllä. Kepeyttä tavoittelin.

 

Tämä peitto odottaa nyt vuoroaan. Käyttöön se pääseekin jo aika piakkoin, tuossa syyskuun tienoilla.

 

Näiden liihottelevien perhosten kera toivottelen mukavia kesäpäiviä sinulle.

 

 

 

Poutapilvi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



Aplikoitua ja käsin kirjottua pikkupeittoon

 

Tein kukkia käsin applikoimalla ja kirjomalla.

 

 

Peitto valmistui jo viime kesänä. Jotakin se mielestäni kumminkin kaipasi. Talven yli tätä hauduttelin ja nyt otin esille ja katselin.  Vauvan peitto oli jo tikattu ja aivan valmis joten käsin koristelu oli ainoa mahdollisuus.

 

Sain muuten niin tasaiseen tilkkupintaan eloa ja lapselle sopivaa tunnelmaa. Nyt olen tyytyväinen.

 

 

Viileistä keleistä huolimatta suloista suvea sinulle!

 

T: Poutapilvi