Kaleidoskoopiksi myös kutsutaan.
Tästä se alkaa. Etsitään sopivia kuviollisia kankaita. Kohdistetaan ja leikataan kaavan mukaan.
Tehdään paperista palat ilman saumanvaroja. Aloitetaan harsimaan ensin kaikki kangaspalat paperikaavojen ympärille. Sitten yhdistetään nämä osat toisiinsa. Työn voi toteuttaa myös ompelukoneella. Minä viehdyin käsin ompelun terapeuttiseen vaikutukseen. Ei isoja puitteita, ei ääntä. Vaan hiljakseen pistellä kaikessa rauhassa pikkupaloja. Ihanaa.
Tässä yhdistetty kukalliset palat ja yksiväriset siniset.
Tottakai punainen versio löytyy minulta myös. Yhden tällaisen pyörylän halkaisija on n. 40 cm. Eli muutamia saa tehdä jos aikoo isomman työn tehdä. Netistä löytyy aivan uskomattomia toteutuksia.
Tältä näyttää nurjalta. Harsinlangat ja paperit ovat paikoillaan. Harsinlangat poistetaan ja paperit samoin kun työ on valmis.
Noin, siinä vaiheessa olen nyt. Kankaita myllätään edelleen. Kaikki pitää olla esillä että voi valita mitkä sopivat yhteen.
Huikeita suunnitelmia ja päätä pyörryttävissä tunnelmissa. Kaleidoskoopit pyörivät unissakin. Hurahdin tähän ihan täysin. Piirtämällä selvitin ja visualisoin itselleni kuinka noita pyörylöitä yhdistetään. Silkkaa geometriaa. Löytyy pitkiä suoria linjoja, kuviot toistuvat. Värien ja kuviollisten kankaiden asettelulla voidaan luoda mielenkiintoisia kuvioita. Yhdistelymahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon. Tästä minä tykkään. Toivottavasti hartiat kestää ja mielenkiinto säilyy. Tahtoisin saada tästä jotakin suurempaa aikaiseksi.
Näiden kukkien pyörteissä ja kevättä odotellessa iloisia talvi päiviä kaikille. Kiitos kun kävit kurkistamassa.
Poutapilvi