Kaulaliina kangaspuissa

Kiva värikäs puuvilla loimi Taitokeskuksessa hurmasi minut täysin. Teki myös mieli välillä kutomaan. Hamstrasin myymälän hyllystä lankoja vaan värin perusteella. Osa on langoista villaa ja osa puuvillaa, saman paksuista kuitenkin. Valmiista huivista tuli mukavan pehmeä. Ei liian kuuma koska on myös puuvillaista kudetta. Välikausihuivi.

 Raidan leveys on aina sen mittainen kun puolalle oli lankaa mahtunut. Värit menevät epäjärjestyksessä eli ei siis mitään suunnitelmaa raitojen suhteen. Laitoin alas kuvia herkullisista väriyhdistelmistä.

Nyt vaan huiskin menemään. Oisko pari tuntia mennyt koko homman tekemiseen. Päihin tein pienet saumat.

Syksyisin terveisin Poutapilvi

Farkkujen kesäilme

Kesäpuuhaa koululaisten kanssa. Lomat jo lähenee loppuaan mutta kesämieli kuitenkin jatkuu. Teinin kanssa myllättiin tilkkulaatikkoa. Sieltä silmiin sattui kiva kankaan pala ja siitä hauska idea. Sitten vaan ompelukone keittiön pöydälle ja hommiin. Reissussa mukana olleet farkut saivat uutta ilmettä. 

Yhteistuumin ja pikavauhtia syntyi tällainen pikku tuunausjutska. Herkät ruusut ja kirjonta ompelukoneella, ei hassumpi yhdistelmä nuorelle tytölle.

 Minulla vielä kesämieltä riittää, uimakausi jatkuu. Käyn joka aamu niin kauan kuin suinkin tarkenen. Tällä konstin herään takuuvarmasti.

Kesämieltä toivotan myös sinulle uskollinen lukijani tai satunnainen vierailija. Nautitaan elokuun ihanista hämärtyvistä illoista.

Poutapilvi

Venytettyjä dominoruutuja villasukkiin

Dominoneule vielä kutkuttelee. Eihän sitä muuta voinut kuin kokeilla ideaani. Kaikki taipuu villasukaksi, ajattelin.

 Aloitin villasukat neulomalla ensin kantapään venytetylla domino ruudulla. Venytetty tarkoittaa sitä että kavensin vain joka toisella kerrosparilla. Näin ruudusta tulikin pitkulainen. Sitten poimin silmukat kantapään sivuista, neuloin kummaltakin puolelta erikseen ja myös venytettynä. sitten sovitin sukkaa jalkaan. Poimin silmukoita taas näiden uusien kolmioiden reunoista ja neuloin jalkaterään päin.

 Sukka näytti kummalliselta. Tein muistiinpanoja ja jonkinmoista ohjetta neulomisesta. Lähinnä itseäni varten. Neuloin toista sukkaa samanaikaisesti, muuten en olisi ikinä saanut kahta samanlaista aikaiseksi. Enkä varmaan saisi toista pariakaan. Piirsin kaavaakin samalla kun neuloin, mutta aikaa kun kuluu niin en enää saa selkoa siitäkään.

Ensin valmistui sukan jälkaterä. Sen jälkeen poimin silmukoita sukan varren neulomista varten. Silmukka luvun pidin samanlaisena kuin normisukassakin olisi ollut. Lisäsin tai kavensin sen mukaan. Dominoita neuloin kokoajan ja poimin aina siihen suuntan kun tarvittiin. 

Älynystyrät saivat kunnon jumppaa. Piti hahmottaa kolmiulotteisesti miten saan silmukat yhdistettyä oikein. Onnistuin tekemään varrenkin kolmioina. Sukan onnistuin tekemään ympyränä. Ainoa yhteenommeltava kohta tuli sukan suuhun.

Sukista tuli hyvin joustavat ja istuvat. Säätkin muuttuivat vilpoisemmiksi, joten sukille tulee käyttöä. Kyllähän näillä laiturilla tepastelee.

Toivottavasti ilmat kuitenkin muuttuvat kesäisemmiksi. Siihen asti kaikille käsityön täyteisiä päiviä. Niin toiset teistä eivät tee kesällä käsitöitä lainkaan, toisilla taas on juuri aikaa silloin.

Mutta kuitenkin kivoja päiviä, teettepä sitten mitä vaan.

Terkuin Poutapilvi

Yksisarvisia ja leppäkerttuja

 Nopeita ompeluksia pikkutytöille. Yksi sauma, helma ja kuminauha vyötärölle. Tarpeeksi helppo ja nopea ompelus. Pöydällä saumuri ja ompelukone. Yksisarvis-kangas ihastutti minut kangaskaupassa. Leppis juttu on myös uutta kangasta. Syksyn käsityömessuilta hankittua. Ruutu ja raitakangas on kierrätettyjä. Tarkoittaa omasta pieneksi jääneestä puserosta helmaosa käyttöön. Loput raakasti roskikseen. Hamosia on nyt joka lähtöön. 

Uimakelit alkaa olla parhaimmillaan, Mittari näyttää suloisia lukemia. Äitienpäivästä saakka olen käynyt uimassa lähes joka päivä.

Reilun viikon takaiseen retkeen suolle liittyi tämä iloinen yllätys. Lakka kukki suolla komeasti. En ole vuosikausiin moista nähnyt. Suotuisien säiden ansiosta on toivoa että saamme satoakin. Mikä sen ihanampaa. Ai että missä? Se on tietysti salaisuus. Hyvät marjapaikat pidetään omana tietona.

Toisen ihmeen kohtasin eilen. Kukkiva hevoskastanja. En ole tätäkään nähnyt. Ainakaan näillä leveysasteilla. Ehkä joskus ulkomailla. Enkä silloin ole tiennyt mikä puu on ollut kyseessä.

Pitkä tauko kirjoittelussani juontaa juurensa surullisiin tapahtumiin elämässäni. Isäni sairastuminen ja poisnukkuminen olivat rankka kokemus. En ole saanut mitään julkaisukelpoista aikaiseksi. Nyt olen pahimman yli päässyt. Koetan saada elämäni takaisin oikeille raiteille . Kesä tuo paljon iloisia asioita tullessaan.

Ihanaa, upeaa kesää myös Sinulle lukijani

Nähdään taas

Terkuin Poutapilvi