80-luvun simppeli kastemekko oli koristeltu vain rusetilla. Aluskankaana mekossa on puuvilla ja päällä verkkomainen kangas jossa on pieniä nyppyjä koristeena. Nyt mekko päivitettiin tälle vuosituhannelle.
Tässä on karsittu malli eli lähtötilanne.
Kaupasta hankittiin organzalle kirjottua pitsiä. Silmät sattuivat heti tähän viettelykseen. Kirjailut on kimmeltävällä langalla tehdyt ja siellä täällä kimaltelee pieni strassi. Leveys tällä kankaalla on 35 cm ja kuvion leveys reilu 20 cm. Pitsi on kankaan toisessa laidassa eli siitä saatiin kaunista koristetta mekon helmaan.
Sitten alkoi pitsin kiinnittäminen varsinaiseen mekkoon. Asettelin pitsikankaan tasaisesti kaarevaan muotoon mekon päällikankaan päälle. Neulasin hyvin ja aloin ommella koneella kiinni. Ensin tein alareunan, kukkien muotoja mukaellen. Keskeltä ompelin sieltä täältä käsin. Tukena ompelun aikana minulla oli vedessä sulavaa tukikangasta. Ompelut tein kiiltävällä kirjontalangalla.
Ylimääräisen organzan leikkasin pois kuvion reunoja pitkin. Leikattujen reunojen yli kirjailin koneella vielä saman tyyppisiä koukeroita kuin pitsissäkin on. Näin sain nämäkin kohdat tarttumaan kiinni eikä jäänyt repsottavia osia näkyviin.
Kaikki ommeltuani laitoin hameen helmat pesualtaaseen vähäksi aikaa likoamaan ja tuossa tuokiossa tukikangas liukeni pois. Huuhdoin ja silittelin helman varovasti kuivaksi.
Tyttölapsen merkiksi hankimme pinkkiä organzanauhaa. Ylijääneestä pitsikankaan palasta leikkasin yhden pikkukukan rusetin keskelle, sattuipa siihen yksi strassikin.
Helman leikkasin vielä kukkapitsin muotoon.
Mekko on valmis. Olen iloinen mekon uudistuneesta ilmeestä. Työ sinällään ei kestänyt kovin kauan ja maksoi vaivan. Nyt voidaan kastaa tyttövauva oman äitinsä mekossa.
Onnellisin Mummoterveisin Poutapilvi
