Aplikaatiovillitys jatkuu. Käsin kirjonta alkoi viehättää siinä määrin että oli vaan jatkettava. Kun ei uusia töitä ollut tekeillä niin aloin koristella jo muuten valmista vauvanpeittoa..
Perhosia nyt vuorossa. Mukava oli suunnitella jotakin kaunista ja hempeää. Hitaasti ompelu antoi mielelle aikaa rauhoittua. Joskus tuntuu että täällä mennään vähän ylikierroksilla ja illallakaan ei meinaa malttaa lopettaa. Suunnitelmia ja ideoita kumpuaa niin ettei saa nukahdettua. Kaikki vaan rullaa päässä yhtenä letkana.
Perhoset kisailevat kilpaa tikattujen korentojen kanssa samalla niityllä. Kepeyttä tavoittelin.
Tämä peitto odottaa nyt vuoroaan. Käyttöön se pääseekin jo aika piakkoin, tuossa syyskuun tienoilla.
Näiden liihottelevien perhosten kera toivottelen mukavia kesäpäiviä sinulle.
Poutapilvi
